Lankalauantaina Taivalkoskella pidettiin Koillismaan alueellinen nuortenilta, jossa keskusteltiin lähetystyöstä. SRK:n lähetystyön sihteeri Juha Kaarivaara puhui alustuksessaan lähetystyön raamatullisesta perustasta ja historiasta sekä pohti lähetystyön merkitystä tässä ajassa.
Hiljaisen viikon nuortenilta on Taivalkoskella perinne, joka on saanut alkunsa 1980-luvun alkupuolella. Ilta kokoaa nuoria myös ympäristökunnista.
Alustuksessaan Kaarivaara kertoi, että SRK tekee lähetystyötä monella tapaa. Ulkomaille tehdään lähetysmatkoja ja julkaisuja käännetään eri kielille. Radion ja internetin kautta seuroihin pääsee kaikkialta maailmasta.
Alustuksen jälkeisessä keskustelussa tuli esille se, että usko Jumalaan on lahja, ei itsestäänselvyys. Jokainen uskovainen tekee lähetystyötä eläessään uskonsa mukaisesti. Jumala voi avata tilanteita, joissa saa kertoa uskostaan ja evankeliumin ilosanomasta muille ihmisille.
Puheenvuoroissa kuultiin kokemuksia siitä, kuinka odotettuja ja tärkeitä lähetysseurat ovat seuduilla, joissa seuroja järjestetään vain vähän. Sari Vasalampi muisteli lapsuuttaan, kuinka Länsi-Lapissa järjestettiin kahdet lähetysseurat vuodessa, syksyllä ja keväällä. Oli juhla, kun seurat saatiin kotiin.
Reeta Tynin pääsiäiseen alueellinen nuortenilta kuuluu erottamattomasti, samoin kuin pitkäperjantaina pidettävä kärsimysajan laulujen ilta.
– Oli kiinnostava kuulla lähetystyöstä, myös sen historiasta. Ja siitä, kuinka lähetysseurat ovat olleet odotettuja, Reeta sanoi.
Teksti: Reeta Tyni ja Emmi Vasalampi
Kuva: Juha Kaarivaara
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys