Eli­na Hy­tö­nen ja Rai­ja Ves­te­ri­nen

Lau­kaa

Uu­den toi­mi­ta­lon ava­jais­juh­las­sa tuli esiin, et­tä toi­min­nan yti­me­nä on yhä Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon ko­koon­tu­mi­nen.

– Meil­lä on mon­ta ai­het­ta kii­tok­seen, to­te­si Sep­po Aho­kas ter­ve­tu­lo­sa­nois­saan. Sun­nun­tai­na 15. tou­ko­kuu­ta pi­det­tyyn Lau­kaan Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen uu­den toi­mi­ta­lon ava­jais­juh­laan oli mah­dol­lis­ta osal­lis­tua ko­toa li­ve­lä­he­tys­tä seu­ra­ten tai pai­kan pääl­lä ke­väi­ses­tä juh­las­ta naut­tien.

Uu­si toi­mi­ta­lo val­mis­tui käyt­tö­kun­toon jo vii­me syk­sy­nä, mut­ta juh­lia jou­dut­tiin pa­riin ker­taan siir­tä­mään ko­ro­na­ra­joi­tus­ten ta­kia. Nyt luon­non puh­je­tes­sa uu­teen ku­kois­tuk­seen­sa oli lo­pul­ta juh­lan ai­ka.

Toi­mi­ta­lo si­jait­see tu­tus­sa mai­se­mas­sa Seu­ra­paik­ka-ni­mi­sel­lä ti­lal­la. Toi­mi­ta­lon ik­ku­noi­den ta­kaa avau­tui kuin juh­laan son­nus­tau­tu­nee­na hii­ren­kor­vil­la ole­va koi­vik­ko ja jään al­ta va­pau­tu­nut sal­mi. Seu­ra­pai­kas­sa kyl­vö­ai­ka on ym­pä­ri vuo­den.

Yh­teis­tä iloa pro­jek­tin val­mis­tu­mi­ses­ta

Pit­kä ja mo­ni­vai­hei­nen suun­nit­te­lu- ja ra­ken­nus­ru­pe­a­ma on saa­tu pää­tök­seen. Uu­des­sa toi­mi­ta­los­sa on jär­jes­tet­ty seu­ro­ja ja muu­ta toi­min­taa jo jon­kin ai­kaa. Toi­min­nan yti­me­nä on Ju­ma­lan sa­nan kuu­le­mi­nen ja tut­ki­mi­nen.

Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen pe­rus­teh­tä­vän ää­rel­lä ol­tiin myös juh­las­sa:

– Tämä talo saa­koon ol­la se sija, jos­sa vii­vy­tään ja viih­dy­tään Ju­ma­lan sa­nan ym­pä­ril­lä, toi­vot­ti­vat naa­pu­ri­rau­ha­nyh­dis­tyk­sien edus­ta­jat ter­veh­dyk­ses­sään.

Juh­las­sa otet­tiin vas­taan kut­su­vie­rai­den ter­veh­dyk­siä ja muis­tel­tiin ra­ken­ta­mi­sen vai­hei­ta. Yh­te­nä ko­ho­koh­ta­na kuul­tiin mu­sii­kis­ta ja ru­nois­ta koos­tu­va esi­tys, jos­sa mo­nin lah­join il­mais­tu­na ja eri-ikäis­ten esit­tä­mä­nä ihas­tel­tiin Ju­ma­lan joh­da­tus­ta ja hy­vyyt­tä. Esi­tyk­sen jäl­keen juo­tiin juh­la­kah­vit.

Seu­ra­paik­kaa ei tar­vit­se an­sai­ta

Juh­la­ti­lai­suu­den lo­puk­si hil­jen­nyt­tiin kuun­te­le­maan Ta­pa­ni Kin­nu­sen seu­ra­pu­het­ta. Kin­nu­nen muis­tut­ti, et­tei toi­mi­ti­laa ole ra­ken­net­tu on­nis­tu­mi­sia var­ten.

– Kun­pa Ju­ma­la oi­ke­al­la ta­val­la siu­nai­si työn, et­tä tääl­lä oli­si tur­val­lis­ta ko­koon­tua. Sai­sim­me voi­mia us­koa tai­vas­ta var­ten!

Pu­hu­ja roh­kai­si kaik­kia kuu­li­joi­ta iloit­se­maan uu­des­ta toi­mi­ti­las­ta.

– Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa ei mi­ta­ta sitä, kuin­ka pal­jon on teh­nyt työ­tä. Ei tar­vit­se miet­tiä, saan­ko edes is­tua täs­sä, kun en ole osal­lis­tu­nut.

Kin­nu­nen nos­ti kuu­li­joi­den kat­seet tai­vaan lin­tui­hin, jot­ka vain len­te­le­vät, vi­ser­te­le­vät ja ra­ken­ta­vat pe­sää, jos­sa kas­vat­taa poi­ka­si­aan.

– Iloi­taan us­kos­ta ja pu­hu­taan us­kos­ta, hän roh­kai­si.