KUVA: ELISA RAAPPANA
KUVA: ELISA RAAPPANA
SRK:n toimistolla Oulussa pidettiin maanantaina SRK:n ja SFC:n vuotuinen yhteistyöpalaveri. Niitä on järjestetty vuodesta 2010 lähtien. Tapaamisessa suunniteltiin sisarjärjestöjen yhteistyötä, joka on tiivistymässä entisestään. Veli-Matti Heikkinen kertoi kahvitauolla SRK:n henkilökunnalle kuulumisia vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden työstä Ruotsissa.
Kokouksessa saatiin valmiiksi esitys yhteistyöasiakirjasta vuosille 2016–2018. Siihen on kirjattu SRK:n (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys) ja SFC:n (Sveriges Fridsföreningars Centralorganisation) yhteistyömuodot. Esitys vahvistetaan vielä johtokunnissa.
– Yhteistyökokousten ansiota on esimerkiksi ensi helmikuussa ensimmäistä kertaa Ruotsissa järjestettävä puhujien ja tulkkien leiri. Leirille tulee osallistujia sekä Ruotsista että Suomesta, SFC:n johtokunnan sihteeri ja julkaisutoimikunnan puheenjohtaja Veli-Matti Heikkinen kertoi.
Tapaamiseen osallistuivat SFC:n edustajina Heikkisen lisäksi johtokunnan puheenjohtaja Timo Löppönen, varapuheenjohtaja Matti Heikkinen sekä leirityöstä vastaava Tero Lehtola.
Saattomiehiä yli rajojen
Tapaamisessa olivat esillä myös nuorten leirit. Vuodelle 2017 on suunniteltu Suomessa järjestettävää nuortenleiriä, johon osallistuisi nuoria molemmista maista. Tero Lehtola näkee yhteistyön hyvin tärkeänä: näin nuorilla olisi hyvä mahdollisuus saada uusia ystäviä ja saattomiehiä.
SFC järjestää yhteistyössä SRK:n kanssa rippikouluopetusta. Viime kesänä 32 rippikoululaista osallistui rippileirille Jämsän opistolla. Koska opetus Suomessa tapahtuu pääasiassa suomeksi, SFC järjestää niihin tulkkauksen ruotsiksi.
Taalainmaalaisen Tero Lehtolan mieleen jäi Suomen matkalta erityisesti kaksi asiaa: Taalainmaa-ilta Raahessa ja yhteistyöpalaverista kokemus yhteisestä Jumalan valtakunnan työstä.
Taalainmaalaisen Tero Lehtolan mieleen jäi
Suomen matkalta erityisesti kaksi asiaa:
Taalainmaa-ilta Raahessa ja yhteistyöpalaverista
kokemus yhteisestä Jumalan valtakunnan työstä.
Monenlaista yhteistyötä
Myös ruotsinkielisessä seuratoiminnassa pyritään yhdistämään molempien maiden resursseja. Vaikka Ruotsissa halutaankin vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden piirissä säilyttää suomen kieltä, nuoret eivät ole kaksikielisiä. Toiminta on nykyään yleensä kaksikielistä, lapsi- ja nuorisotyö pääsääntöisesti ruotsinkielistä.
Nykyajan kommunikaatiomahdollisuudet mahdollistavat tiiviin yhteistyön sisarjärjestöjen kesken. Yhteistyötä tehdään myös ulkolähetystyössä, LLC:nkin kanssa. Kuukausittain järjestetään kolmen sisarjärjestön yhteinen suunnittelupalaveri. Myös julkaisutoiminnassa tehdään yhteistyötä. Veli-Matti Heikkinen mainitsi SFC:n olevan kiitollinen SRK:n tuesta työssä.
– Koemme, että Jumalan valtakunnan työ on yhteistä riippumatta siitä, missä asutaan, hän jatkoi.
Taivaan Isän käsissä
Ruotsin vanhoillislestadiolaiset asuvat hajallaan. Taalainmaan ja Tukholman Rauhanyhdistyksissä on eletty kasvun aikaa: Taalainmaalla on meneillään laajennushanke.
Heikkinen totesi, että vanhoillislestadiolaiset ovat saaneet elää Ruotsissa rauhan aikaa: heidät hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Taivaan Isä on pitänyt lapsistaan hyvin huolen.
– Toisaalta Ruotsi on yksi maailman maallistuneimmista maista, joten työtä on. Tulevaisuus näyttää kuitenkin aina turvalliselta taivaan valtakunnassa. Kun se on Taivaan Isän käsissä, se on hyvissä käsissä.
SFC (Ruotsin Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys)
- kuusi rauhanyhdistystä (mukaanlukien Oslon Rauhanyhdistys)
- yhdistyksissä yhteensä noin 500 jäsentä
- 17 puhujaa
- vuosittain järjestetään 250 seurat
- vuosittain järjestetään suviseurat, joissa 700–900 vierasta
SFC:n toimintaan voi tutustua internetissä yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa http://www.sfcorg.se/fi/.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.