Heli Jokelainen
Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo vihki Ylivieskan uuden kirkon käyttöön pääsiäissunnuntaina. Messussa saarnasi kirkkoherra Eija Nivala ja musiikista vastasi pieni joukko ylivieskalaisia lapsia ja aikuisia kanttoreiden johdolla. Vihkiäismessu lähetettiin suorana YLE:n kanavilla.
Reilun vuoden ajan Ylivieskan keskustassa on ollut kiinnostavaa seurattavaa: uuden kirkon rakennustyömaa. Kirkkoa on rakennettu enimmäkseen paikallisin voimin ja osin myös paikallisista materiaaleista. Alueen talkoohenki on ollut voimakasta, ja rahankeräys erilaisine projekteineen yhdistänyt ylivieskalaisia. Tukea on saatu myös muualla asuvilta. On aika iloita siitä, että Pyhän Kolminaisuuden kirkko on valmis.
Ulkopuolelta kirkko muistuttaa keskiaikaista kivikirkkoa, mutta sisätilat ovat modernit. Salin lisäksi kirkossa on kerhotila, sakasti, kahvio, keittiö ja eteistila, joka soveltuu myös kahvittelupaikaksi. Ylivieskan seurakunta on etsinyt vapaaehtoisia, joiden avulla uusi kirkko voitaisiin pitää avoinna yleisölle aamusta iltaan.
Kirkon nimi vastaa ulkomuotoa
Piispa Jukka Keskitalo vihki uuden kirkon käyttöön. Hän totesi puheessaan:
– Vihkimisen yhteydessä tämä kirkko omistetaan seurakunnan jumalanpalveluspaikaksi. Ei voisi kuvitella parempaa päivää kirkon vihkimiselle kuin pääsiäinen, kristikunnan suurin juhla.
Pyhän Kolminaisuuden kirkon nimi kertoo kirkon ulkomuodosta: sisäänkäynnin puolella on kolme harjakattoista päätyä. Piispa viittasi tähän puheessaan:
– Mikäpä muukaan voisi olla tämän kirkon nimenä kuin Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Jumala on yksi, mutta hän ilmoittaa itsensä meille Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.
Piispa muisti puheessaan kaikkia, jotka ovat olleet eri tavoin mukana kirkon rakentamisessa.
– Mutta ennen kaikkea me kohdistamme tänään kiitollisuutemme ylös Jumalalle. Häntä saamme kiittää tästä juhlasta.
Kotikirkko tuleville sukupolville
Ylivieskan kirkkoherra Eija Nivala totesi vihkiäismessussa, että ylivieskalaisten osaksi tuli tässä ajassa rakentaa uusi kotikirkko itselleen ja ennen kaikkea tuleville sukupolville.
– Tänään voimme Ylivieskassa sanoa: me rakensimme uuden kirkon Jumalan armosta, hänen avullaan ja hänen kunniakseen.
Vihkiäisjuhlan aikana oli voimassa koronarajoituksia, mutta kirkkoherra oli toiveikas tulevaisuuden suhteen:
– Odotamme aikaa, jolloin voimme avata ovet, kutsua sisään, tulla toisiamme lähelle, tervehtiä kädestä pitäen, keittää kahvit ja toivottaa kaikki tervetulleiksi.
Kirkon kolme erityispiirrettä
Antti Lauhikari on ollut Ylivieskan kirkkovaltuuston jäsen kaksi vuotta. Hän kuuluu myös kirkon rakennustoimikuntaan. Uuden kirkon suunnittelu oli jo alkanut, kun Lauhikari tuli työhön mukaan. Arkkitehtuurikilpailu oli ratkennut, ja allianssimalli valittu toteutustavaksi.
– Haasteena oli silloin se, että hintaa oli vielä liikaa. Alkuvaiheessa piti aika paljon pienentää kirkkoa, että saatiin kustannukset kohtuullisiksi.
Lauhikari on kokenut, että kokouksissa on pystynyt keskustelemaan vapaasti. Asioita on käsitelty rakentavasti ja yhdessä on haettu hyviä ratkaisuja.
– Niinhän tuo nyt näyttää, että me saamme hyvälaatuisen, kestävän rakennuksen.
Uuden kirkon erityispiirteistä kirkkovaltuutettu nostaa esille kolme seikkaa: Kirkko on ulkoa kokonaan tiiltä ja sisältä puuta. Siinä on painovoimainen ilmastointi, jossa ilma tulee penkkien alta ja poistuu katosta. Kolmas erikoispiirre on, että kirkkosalissa on ikkunat vain katonharjassa. Ylhäältä tuleva valo tuntuu hänestä miellyttävältä.
– Kun menee kirkkosaliin, katsoo vaistomaisesti ylös, koska kaikki valo tulee sieltä.
Lauhikari toteaa, että Ylivieskan Rauhanyhdistys haluaa järjestää kirkossa seuroja ja muita tilaisuuksia, joissa julistetaan elävää evankeliumia kaikkien ihmisten kuultavaksi.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.