Maanantai 24.6.2019
"
Jumala lunastaa minut, hän tempaa minut tuonelan otteesta. Ps. 49:16

Rääkige seda, mis on hea ja kasulik

eesti 13.5.2016 10:00 | Siionin Lähetyslehti
Kirjas efeslastele on keskseks teemaks kristlaste ühenduse ja ühtsuse eest hoolitsemine, mille jaoks annab meie teksti katkend hulga praktilisi nõuandeid. Suurem osa Pauluse manitsustest on selged, võib-olla enesestmõistetavad: rääkige tõtt, ärge tülitsege, ühtegi nurjatut sõna ärgu tulgu teie suust, jäägu kibedus, raev, viha, kisa, teotamine koos kogu kurjusega teist kaugele eemale. Kui need asjad oleksid tõepoolest iseenesest selged ja lihtsad ellu viia, vaevalt oleks olnud vaja neid eraldi mainida.
Ka Jeesus vihastas
 
”Kui vihastute, siis ärge tehke pattu” (Ef 4: 26). Paulus ergutab näitama vihastamise tunnet, nii et selle tunde tekitajast võidakse jõuda arendavasse vestlusesse. Vihastamine ei olnud võõras Kristuselegi. Piiblis räägitakse Kristuse vihastamisest, kui ta ajas rahalaenajad templist ära ja kui ta vaidles variseridega selle üle, kas heategevus on lubatud hingamispäeval. ”Ja vaadates neid vihaga ja tundes meelehärmi nende südamekanguse pärast, ütles Jeesus inimesele: ”Siruta käsi!” Ja too sirutas, ja käsi sai jälle terveks.” (Mk 3: 5.)
 
Ühes küsitluses päriti inimestelt, mis on armastuse vastand. Paljudes vastustes peeti vastandiks mitte viha, vaid ükskõiksust. Inimese ükskõiksuse ja armastuse puudumise vahele võib panna võrdusmärgi. Niisugusest armastuse puudumisest, mis on Jumala tahte vastu, on meil näide juba Piibli esimestel lehekülgedel, kus Kain Jumala küsimusele ”Kus on su vend Abel?” vastab: ”Ei mina tea. Kas ma olen oma venna hoidja?” Erinevalt kui ükskõiksusest on vihastamine märk sellest, et teine inimene on mulle oluline. Siiski vaevab mingi asi meievahelises suhtlemises ja seda on vaja selgitada, et meie armastus ei puruneks.
 
”Andke üksteisele andeks”
 
Vihastamine on problemaatiline selle tõttu, et tihti tõuseb seejuures esile meie rikutud iseloom ja me haavame oma ligimest pahade sõnade, tegude ja hoolimatusega. Selle tagajärjeks oleks inimesest lähtuv reaktsioon halvaga tasuda ja tigedaks muutuda. Kiri efeslastele soovitab riiu ära leppida enne päikeseloojangut. See on aegumatu ja tähtis nõuanne. Niimoodi ei anna me kuradile võimalust (Ef 4: 27) meid rikkuda ja Kristuse armastust meie südamest eemale tõrjuda.
 
Meie tekst lõpeb igale kristlasele väga olulise õpetusega, mis on hea juhtmõte iga meie elupäeva jaoks: ”Olge üksteise vastu lahked, halastajad, andestage üksteisele, nii nagu ka Jumal on teile andestanud Kristuses.” (Ef 4: 32.) Efesose kogudust innustati austama ainulisust ja omavahelist armastust. Selles ülesandes on kesksel kohal andeksandmise evangeelium.
 
Ehkki Jumala sõna ergutab kurjast hoiduma ja ligimesele parimat soovima, ei suuda me heast tahtest hoolimata Jumala tahtele kuuletuda. Selle tõttu vajab Jumala laps rohkelt andeksandmist, jõudu paluda ja uskuda andeks. Kes on saanud palju andeks, armastab palju.
 
Tekst: PM
Allikas: Siionin Lähetyslehti 7–8/2014
Tõlge: HS

Julkaistu vironkielisessä kielinumerossa 11.5.2016
 

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi