JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset

Isän­päi­vä muis­tut­taa isän mer­ki­tyk­ses­tä

Päivämies
Pääkirjoitukset
5.11.2014 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:48
2020010123480720141105000000

Tu­le­va­na sun­nun­tai­na vie­te­tään isän­päi­vää, jota on juh­lit­tu jo lä­hes 50 vuo­den ajan. Kui­ten­kin vas­ta vuon­na 1987 Hel­sin­gin yli­o­pis­to kat­soi päi­vän niin va­kiin­tu­neek­si, et­tä se hy­väk­syt­tiin py­sy­väs­ti ka­len­te­riin ja mer­kit­tiin myös li­pu­tus­päi­väk­si. Ny­kyi­sin juh­la­päi­vä tun­tuu jo it­ses­tään­sel­vyy­del­tä ja isien juh­lis­ta­mi­nen on osa suo­ma­lais­ta per­he­juh­la­kult­tuu­ria.

Raa­ma­tus­sa pu­hu­taan pal­jon isis­tä ja hei­dän mer­ki­tyk­ses­tään per­heen sekä maal­li­se­na et­tä hen­gel­li­se­nä vas­tuun­kan­ta­ja­na. Ju­ma­las­ta pu­hu­taan tai­vaal­li­se­na Isä­nä, joka ra­kas­taa kaik­kia ih­mi­siä ja ar­mah­taa mei­tä niin kuin isä ar­mah­taa lap­si­aan (Ps. 103:13).

Tai­vaan Isä on Raa­ma­tun mu­kaan tur­val­li­nen, an­teek­si­an­ta­va ja hy­vään oh­jaa­va isä. Täl­lai­nen myös us­ko­vai­nen isä ha­lu­ai­si ol­la, mut­ta sii­hen ei kui­ten­kaan yk­si­kään isä ai­na pys­ty.

Ny­kyi­sin pu­hu­taan pal­jon puo­li­soi­den vä­li­ses­tä tasa-ar­vos­ta ja myös mie­hen roo­lis­ta yh­teis­kun­nas­sa. Isil­tä odo­te­taan pal­jon sekä työ- et­tä per­he-elä­mäs­sä. Isät te­ke­vät usein pit­kää päi­vää työ­pai­kal­laan, ja ko­to­na hei­dän odo­te­taan ole­van hoi­vaa­via, ym­mär­tä­viä, tu­kea an­ta­via ja osal­lis­tu­via isiä, jot­ka ja­ka­vat lap­sen- ja ko­din­hoi­to­vas­tuun puo­li­son­sa kans­sa. Täs­tä ai­hees­ta kai­kis­sa per­heis­sä on tar­peen kes­kus­tel­la ja ja­kaa työ- ja kas­va­tus­vas­tuu­ta voi­mien ja tai­to­jen mu­kaan.

Su­ku­puol­ten tasa-ar­vo ei tar­koi­ta su­ku­puol­ten sa­man­lai­suut­ta, sil­lä Luo­ja on va­rus­ta­nut mo­lem­mat su­ku­puo­let eri­tyi­sil­lä omi­nai­suuk­sil­la. Mie­hen ja nai­sen ei ole tar­koi­tus­kaan muut­tua tois­ten­sa kal­tai­sik­si, vaan täy­den­tää yh­des­sä toi­si­aan.

Isäk­si tu­le­mi­nen mer­kit­see mie­hel­le pal­jon. Sen on to­det­tu vä­hen­tä­vän it­se­kes­kei­syyt­tä, li­sää­vän em­paat­ti­suut­ta sekä edis­tä­vän mie­hen hen­kis­tä ja fyy­sis­tä hy­vin­voin­tia. Isyys myös vah­vis­taa mie­hen it­se­tun­toa ja li­sää myön­tei­siä tun­tei­ta.

Suo­ma­lai­sia mie­hiä syy­te­tään sii­tä, et­tä he ei­vät juu­ri­kaan puhu tun­teis­taan. Mie­hen rak­kaus puo­li­soon ja lap­siin nä­kyy­kin usein te­ko­jen kaut­ta. Hel­pos­ti ar­jes­sa jää huo­maa­mat­ta se rak­kaus ja hy­vän­tah­toi­suus, joka mo­nel­la mie­hel­lä on myön­teis­ten te­ko­jen­sa taus­ta­vai­kut­ta­ja­na. Pa­ras mie­hen ja isän saa­ma lah­ja on­kin se, kun lä­hei­set huo­maa­vat hä­nen te­kon­sa ja osaa­vat ar­vos­taa nii­tä.

Lap­sel­le isän­rak­kaus nä­kyy muun mu­as­sa yh­des­sä vie­te­tyn ajan kaut­ta. Lap­si toi­voo, et­tä isä viet­tää ai­kaa hä­nen kans­saan, kuun­te­lee, ra­kas­taa, pi­tää jär­jes­tys­tä ja luo ym­pä­ril­leen tur­val­li­suut­ta. Eri­tyi­ses­ti po­jil­le isä on myös tär­keä esi­merk­ki ja roo­li­mal­li.

Per­hees­sä isäl­tä toi­vo­taan löy­ty­vän myös kär­si­väl­li­syyt­tä ja vas­tuun­tun­toa. Par­haim­mil­laan isä on­kin per­hees­sä suo­je­le­va hah­mo, jon­ka kans­sa puo­li­son ja las­ten on tur­val­lis­ta elää.

Raa­ma­tun neu­vo mie­hel­le on ra­kas­taa vai­mo­aan niin kuin Kris­tus ra­kas­taa seu­ra­kun­taa (Ef. 5:25). Täl­lai­nen rak­kaus on mah­dol­lis­ta vain Ju­ma­lan an­ta­man voi­man avul­la.

Isän­päi­vä­nä saam­me kiit­tää omia isi­äm­me, puo­li­soi­tam­me ja isoi­si­äm­me sekä ru­koil­la heil­le Ju­ma­lal­ta voi­mia hei­dän työ- ja kas­va­tus­teh­tä­viin­sä.

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 5.11.2014.

Kuva: Ar­vi Tyni

2.7.2020

Minä kuu­lun si­nul­le. Pe­las­ta mi­nut! Si­nun sää­dös­te­si mu­kaan minä tah­don elää. Minä olen kuin ek­sy­nyt lam­mas. Et­si mi­nut! Si­nun käs­ky­jä­si minä en unoh­da. Ps. 119:94,176

Viikon kysymys