Etäyh­teys su­ju­voit­taa toi­min­taa: "Tar­vit­see vain löy­tää tie­to­ko­neel­le paik­ka"

Mo­nien mui­den ta­voin raa­he­lai­nen Juu­so Töl­li on tot­tu­nut vii­me ai­koi­na osal­lis­tu­maan rau­ha­nyh­dis­tyk­sen vas­tuu­teh­tä­viin etä­nä. Tam­mi­kuus­sa hän oli mu­ka­na Reis­jär­ven opis­ton kaut­ta jär­jes­te­tyl­lä SRK:n vies­tin­nän etä­kurs­sil­la.

Mum­mut ja pa­pat tar­vit­se­vat hoi­ta­jia

– Mi­nus­ta ei iki­nä pi­tä­nyt tul­la lä­hi­hoi­ta­jaa, mut­ta niin vain val­mis­tun ke­vääl­lä lä­hi­hoi­ta­jak­si, ker­too tyr­nä­vä­läi­nen Hen­na Kok­ko­nen.

30 vuo­den ta­kaa: Pos­ti­au­toi­li­ja, myö­häs­ty­jien pe­las­tus

Päi­vä­mie­hen Juu­ril­la-pals­ta vie jo­kai­ses­sa nu­me­ros­sa kol­men­kym­me­nen vuo­den ta­kai­seen leh­teen. Täl­lä vii­kol­la tar­kas­te­lus­sa on pos­ti­au­toi­li­jan työn­ku­va.

Työ­vuo­ros­sa op­pii keit­ti­ö­ko­nei­den toi­min­ta­ta­po­ja

Vil­hel­mii­na Sauk­ko on viih­ty­nyt keit­ti­ö­vuo­rois­sa ny­kyi­sel­lä ko­ti­rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lään Ou­lus­sa. Hän ker­too, et­tä vuo­roi­hin on ol­lut mu­ka­va men­nä ja niis­tä on ai­na saa­nut lähteä hy­väl­lä mie­lel­lä ko­tiin.

Per­he- ja di­a­ko­ni­a­työ haas­taa ja mo­ti­voi

Ma­ti­as Mu­ho­la on SRK:n per­he- ja di­a­ko­ni­a­työn asi­an­tun­ti­ja­na huo­man­nut, et­tä työn­ku­va voi jos­kus yl­lät­tää.

Vies­tin­tä­pääl­li­kön toi­vei­kas vuo­de­nal­ku

Ol­la­pa lei­jo­nan­ke­syt­tä­jä, haa­vei­li pie­ni Har­ri Vä­hä­jylk­kä. Unel­mat sir­ku­se­lä­mäs­tä vaih­tui­vat ajan mit­taan maan­vil­je­li­jäk­si, lei­pu­rik­si ja sit­tem­min faa­ra­oi­den hau­to­ja tut­ki­vak­si egyp­to­lo­gik­si.

Nä­kö­vam­mai­se­na nä­ke­vien maa­il­mas­sa

Ou­lu­lai­nen Ol­li Mik­ko­nen on ol­lut so­kea syn­ty­mäs­tään as­ti. – Olen nä­ke­vien maa­il­mas­sa kuin vie­raan maan kan­sa­lai­nen, hän ku­vai­lee.

Lu­ki­jan jou­lu­ta­ri­na: Muis­tois­sa kar­bi­di­lam­pun valo

Syn­nyin vuon­na 1930 jou­lun kyn­nyk­sel­lä syr­jä­ky­län us­ko­vai­seen maa­lais­ko­tiin. Mei­tä si­sa­ruk­sia oli kaik­ki­aan 10, minä nuo­rim­pa­na. Sain ol­la suu­ren huo­mi­on koh­tee­na per­hees­säm­me. Iloit­sin sii­tä. Mur­hei­ta­kin tuli, mut­ta mi­nul­le saar­nat­tiin syn­nit ja mur­heet an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä, usein Mari-sis­kon suun kaut­ta. Mur­heet ja viat ka­to­si­vat mie­les­tä­ni, kun us­koin an­teek­si.

Ni­mi­päi­vy­ri: Ja­lo­su­kui­nen vie­ras, Sen­ni

Sen­ni Jo­ki­ta­lol­la, 12, on jou­lu­kuus­sa juh­lia: jou­lun li­säk­si syn­ty­mä­päi­vät ja jou­lu­aa­ton aat­to­na ni­mi­päi­vä. Lap­pa­jär­vel­tä ko­toi­sin ole­va tyt­tö on kuu­den­nel­la luo­kal­la ja har­ras­taa muun mu­as­sa pi­a­non­soit­toa ja piir­tä­mis­tä.

Lu­ki­jan jou­lu­ker­to­mus: Sis­ko­jou­lu

Vii­me jou­lun al­la sis­kol­ta tuli vas­tus­ta­ma­ton eh­do­tus: ”Tule jou­luk­si Hel­sin­kiin!” Siis­pä ka­pu­sin kis­ko­bus­siin lu­mi­ses­sa Poh­jois-Kar­ja­las­sa. Jo­en­suus­ta ete­lään mat­kaa­vas­sa ju­nas­sa oli hy­vin ti­laa, kun muu kan­sa va­el­si enim­mäk­seen päin­vas­tai­seen suun­taan. Kis­ko­jen kolk­kees­sa oli ai­kaa lä­he­tel­lä jou­lu­ter­veh­dyk­siä ys­tä­vil­le ja ot­taa muu­ta­mat no­ko­set.