Unelma-ammattia opiskelemassa Tartossa

24-vuo­ti­as Pet­rus Han­he­la on ai­na pi­tä­nyt ja ol­lut kiin­nos­tu­nut eläi­mis­tä ja nii­den hoi­ta­mi­ses­ta. Hän opis­ke­lee tois­ta vuot­ta 900 ki­lo­met­rin pääs­sä ko­to­aan Tar­ton maa­ta­lou­sy­li­o­pis­tos­sa, Vi­ros­sa. Lu­ki­on ai­ka­na vah­vis­tu­nut aja­tus unel­ma-am­ma­tis­ta eläin­lää­kä­ri­nä in­nos­ti Han­he­laa ha­ke­maan opis­ke­le­maan eläin­lää­ke­tie­det­tä.

Ann-Mari ja Mika Kinnunen ovat toisen polven siirtolaisia

Mo­net muut­to­kuor­mat läh­ti­vät Suo­mes­ta 1960- ja 1970-lu­vuil­la Ruot­siin, jos­sa kai­vat­tiin työ­voi­maa. Mika ja Ann-Mari Kin­nu­nen Taa­lain­maan Bor­län­ges­tä ovat toi­sen pol­ven siir­to­lai­sia. Suo­ma­lai­suus on vah­va osa hei­dän iden­ti­teet­ti­ään.

Matleena Parviainen on monessa mukana – Downin syndrooman päivän tarkoitus on edistää tietoutta

Kan­sain­vä­lis­tä Dow­nin synd­roo­man päi­vää vie­te­tään tä­nään 21.3. Päi­vän tar­koi­tuk­se­na on edis­tää tie­tout­ta Dow­nin oi­reyh­ty­mäs­tä, joka on Suo­men ylei­sin kro­mo­so­mi­häi­riö. Suo­mes­sa noin 70 per­het­tä saa kuul­la vuo­sit­tain, et­tä syn­ty­neel­lä lap­sel­la on Dow­nin oi­reyh­ty­mä, joka ei ole pe­riy­ty­vä, vaan ky­sees­sä on sa­tun­nai­nen ke­hi­tys­häi­riö. Tois­tu­mi­sen to­den­nä­köi­syys seu­raa­vas­sa ras­kau­des­sa on pie­ni. Mo­sai­kis­mis­ta pu­hu­taan, kun vain osas­sa so­luis­ta on yli­mää­räi­nen kro­mo­so­mi.

Pitkä elämäntaival armon lumisateen alla

Työ­u­ran­sa puu­sep­pä­nä, yrit­tä­jä­nä ja opet­ta­ja­na teh­neel­le Ant­ti Rau­ta­kos­kel­le ko­ti­sii­o­ni on tär­keä. So­ta­or­von po­jan elä­mäs­sä us­ko oli vä­lil­lä hei­koil­la, mut­ta hä­nen ru­nois­taan ku­vas­tuu kui­ten­kin ilo sii­tä, et­tä hän saa us­ko­vais­ten jou­kos­sa kul­kea tai­vas­ta koh­den.

Tämän vuoden abit: Tulevaisuus on vielä auki

– Suun­ni­tel­mat ei­vät ole vie­lä täy­sin sel­vät. Täl­lä het­kel­lä mi­nua kiin­nos­taa esi­mer­kik­si far­ma­sia, ker­too yli­vies­ka­lai­nen Jen­ni Ran­ta­la, joka val­mis­tuu lu­ki­os­ta en­si jou­lu­kuus­sa.

Talvisodan päättymisestä 85 vuotta

Kun tal­vi­so­ta 13. maa­lis­kuu­ta vuon­na 1940 lop­pui, jäi jäl­jel­le tu­han­sia les­kiä, or­po­ja ja haa­voit­tu­nei­ta. Yk­si haa­voit­tu­neis­ta oli ra­nu­a­lai­nen Ot­to Pe­tä­jä.

Lyhyt matka seuroihin

Lai­ta­saa­ren Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen talo si­jait­see Mu­hok­sen Päi­vä­rin­teel­lä sa­mal­la pai­kal­la, jo­hon en­sim­mäi­nen oma toi­mi­ta­lo val­mis­tui vuon­na 1955.

Siskon rinnalla loppuun saakka

Lee­na Rii­hi­mä­ki kul­ki sis­kon­sa Lai­la Iso­pah­ka­lan rin­nal­la läpi syö­pä­hoi­to­jen vii­mei­sel­le mat­kal­le saak­ka.

Yhteinen tekeminen nitoo sukupolvet yhteen

Per­heen ja su­vun mer­ki­tys on iso – niin hy­väs­sä kuin ke­hi­tet­tä­väs­sä­kin. Pig­gin si­sa­ruk­set ker­to­vat, et­tä oma ydin­per­he tuo tur­vaa ja yh­teen­kuu­lu­mi­sen tun­net­ta ja laa­jen­tu­nut su­ku­kin on ko­et­tu rik­kau­te­na ja mah­dol­li­suu­te­na.

Kansalliseepos avautuu Savon murteella

Hel­mi­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä vie­te­tään Ka­le­va­lan ja suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin päi­vää. Ää­ne­kos­ke­lai­sel­le Kirs­ti Pii­lo­sel­le Ka­le­va­la tuli tu­tuk­si jo lap­suu­den­ko­dis­sa. Van­hem­mat oli­vat kiin­nos­tu­neet suo­ma­lai­suu­des­ta ja Ka­le­va­las­ta. He ni­me­si­vät lap­sen­sa­kin Ka­le­va­lan mu­kaan. Esi­mer­kik­si Kirs­tin toi­nen nimi Vel­la­mo on Ka­le­va­las­sa esiin­ty­vän ve­den hal­ti­jan nimi. Soi­tin­ra­ken­nus­ta har­ras­ta­nut isä ra­ken­si myös jo­kai­sel­le lap­sel­leen oman kan­te­leen.