Laura Nauha on tutkinut unta niin työnsä kuin oman elämänsäkin kautta.
Haastateltavalta
Laura Nauha on tutkinut unta niin työnsä kuin oman elämänsäkin kautta.
Haastateltavalta
Laura Nauha on filosofian tohtori ja tutkijatohtori. Hänen pääaineenaan on lääketiede, joka tutkii unta, vuorokausirytmiä, fyysistä aktiivisuutta ja elintapojen yhteyksiä mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Hän on työskennellyt laajojen väestötutkimusaineistojen parissa ja ollut mukana myös vauvojen ja lasten unen mittaamiseen keskittyneessä tutkimuksessa.
Unen moninaisuutta Laura on saanut pohtia tutkijan uraakin enemmän ihan oman elämänsä kautta, ja tässäkin haastattelussa monia asioita käydään läpi kokemusten kautta.
– Ennen kaikkea olen äiti. Meillä on Heikki-puolison kanssa perheessämme sekä päiväkoti-ikäisiä että jo omat perheensä perustaneita lapsia ja siltä väliltä monia eri ikävaiheita. Uni on ollut meillä ajankohtainen teema monessa elämänvaiheessa, Nauha kertoo.
Aivojen kehitys tarvitsee unta
Nauhan mukaan nuoruus on aivojen kehityksen kannalta erityisen aktiivista aikaa. Uni ei ole pelkästään lepoa, vaan keskeinen biologinen prosessi, jonka aikana hermoverkot vahvistuvat, muisti jäsentyy ja tunnesäätely kehittyy.
– Riittävä uni tukee oppimista, mielialaa ja ajattelun joustavuutta, hän muistuttaa.
Kansainväliset asiantuntijat suosittelevat, että teini-ikäiset nukkuisivat 8–10 tuntia yössä terveytensä ja vireytensä turvaamiseksi.
Jos unesta tulee krooninen puute, vaikutukset näkyvät nopeasti.
– Keskittyminen heikkenee, ärtyisyys lisääntyy ja mieliala ailahtelee.
Pitkittynyt univaje onkin yhdistetty heikompaan koulusuoriutumiseen sekä tunne- ja käyttäytymisoireisiin. Myös fyysinen terveys kärsii, sillä uni säätelee aineenvaihduntaa ja palautumista.
Unihaasteista kärsivälläkään tilanne ei silti ole toivoton. Nauha korostaa, että unirytmin säännöllisyys, riittävä ulkoilu ja kuormituksen tasapainottaminen voivat jo itsessään parantaa jaksamista ja mielialaa.
Unen laatu rakentuu päivän aikana. Säännöllinen rytmi, riittävä liikkuminen, ulkoilu, ruutujen rajaaminen iltaisin, kofeiinin vähentäminen ja rauhoittava iltarutiini auttavat monia.
Mari Karhumaa
Ärsyketulva siirtää unta
Moderni arki haastaa nuorten unta monella tasolla.
– Esimerkiksi näyttöjen kirkas valo illalla, epäsäännölliset aikataulut ja kofeiini ovat tekijöitä, jotka siirtävät unta myöhemmäksi ja vaikeuttavat rauhoittumista, Nauha luettelee.
Kirkas valo illalla vaikuttaa sisäiseen kelloon, ja jatkuva ärsyketulva pitää hermoston aktiivisena. Lisäksi ärsykkeenä voivat toimia omat ajatukset ja pohdinnat, jos jotakin suurta on mielen päällä.
Nauha nostaa esiin myös liikkumattomuuden vaikutuksen.
– Päivittäinen fyysinen aktiivisuus ja erityisesti ulkona vietetty aika vahvistavat vuorokausirytmiä.
Päivänvalo toimii sisäisen kellon tärkeänä säätelijänä, ja liikunta lisää luonnollista unipainetta, joka helpottaa nukahtamista. Riittävä liikkuminen näkyy usein myös syvempänä ja palauttavampana yöunena.
Tasainen rytmi tukee sekä mieltä että kehoa. Kun viikonloppuisin valvotaan selvästi pidempään kuin arkena, syntyy niin sanottua päivärytmiväsymystä, kertoo unta tutkinut Laura Nauha.
Haastateltavalta
Kyse ei ole tahdonvoimasta
Keskustelu nuorten iltavirkkuudesta kääntyy usein tahdonvoimaan, mutta Nauhan mukaan kyse on biologiasta. Uni–valverytmiä säätelee kaksi keskeistä järjestelmää: sisäinen kello ja valveillaolon aikana kertyvä unipaine.
– Unipaine kasvaa hereillä ollessa ja purkautuu nukkuessa. Tämän hetken tiedon mukaan näiden kahden järjestelmän yhteispeli määrää sen, milloin tunnemme itsemme virkeiksi ja milloin väsyneiksi.
Sisäinen kello ei pysy tarkasti 24 tunnin tahdissa ilman ulkoista tahdistusta.
– Tärkein niistä on aamun valo. Myös säännöllinen ruokailu ja liikkuminen tukevat rytmiä.
Nuoruudessa vuorokausirytmi siirtyy luonnostaan myöhemmäksi.
– Tämä ei ole tahdonvoiman puute vaan biologinen kehitysvaihe.
Murrosiässä unipaine kertyy hitaammin kuin lapsuudessa, eikä nuori tunne itseään väsyneeksi yhtä aikaisin, vaikka unentarve ei ole vähentynyt. Samanaikaisesti sisäinen kello viivästyy, mikä siirtää iltaa myöhemmäksi.
– Tavoitteena ei ole pakottaa kehoa vastoin sen luontaista rytmiä, vaan auttaa sitä pysymään maapallon 24 tunnin kierrossa mukana, Nauha summaa.
Lue koko haastattelu 18.3. ilmestyneestä printistä sekä Laura Nauhan 5 askelmaa rauhallisempaan iltaan.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys