Marja ja Matti Koistinaho asuvat peltoaukean laidassa Ylikiimingin Vesalankylässä. Pelkkalan asuinrakennus on rakennettu vuonna 1902.
Alli Kaski
Marja ja Matti Koistinaho asuvat peltoaukean laidassa Ylikiimingin Vesalankylässä. Pelkkalan asuinrakennus on rakennettu vuonna 1902.
Alli Kaski
Alli Kaski
Marja ja Matti Koistinaho asuvat pirtin, keittiön ja kamarin muodostamassa mökissä Ylikiimingin Vesalankylässä. He viljelevät peltopaloillaan ruista, ohraa ja vehnää. Lisäksi perunamaa ja kasvimaa antavat uurastuksen palkaksi runsaasti maukasta ruokaa pöytään.
Koistinahot ovat varautuneet tulevaan kasvukauteen jo niin, että osa viljanjyvistä säästetään kevätkylvöjen siemeniksi. Ruista on kylvetty syksyllä talvirukiiksi, sieltä sen laiho paljastuu keväällä ja näin kasvukausi saadaan pitemmäksi kuin kevätkylvössä. Viljapellolle toivotaan Luojan siunausta.
– Ensimmäisen kevätkylvön näin vuonna 1941, kun isä kylvi kesäkuun alkupäivinä. Sitten hänen täytyi lähteä kesäkuun puolivälissä puolustamaan isänmaata. Hän palasi kevätkylvöjen aikaan 1945 sotasairaalasta, mutta ei itse pystynyt kylvötöihin, Matti muistelee.
Peruna- ja kasvimaata Koistinahot viljelevät permakulttuuriviljelyn periaatteilla: maata ei jätetä paljaaksi kuivumaan, vaan peitetään katteella.
– Perunaa varten maahan vedetään pikkukuokalla matala ura, johon perunat asetellaan. Sitten peitteeksi laitetaan olkia, kuloheinää, haravoituja lehtiä, rantteelta puuntöhkää. Syyskesällä sitten katteen alta paljastuu kauniita, puhtaita perunoita, he kuvailevat.
Muussakin viljelyssä maata kaivetaan mahdollisimman vähän, vain pintaa raapaistaan sen verran, että siemenet saadaan peittoon ja siihen katetta päälle.
Marja paljastaa nauraen yhden haaveensa: hän haluaisi saada risukarhin.
– Sillä saisi pehmennettyä kevyesti pelkkää maanpintaa. Mullassa asuvien mikrobien elämä ei siitä häiriintyisi, ne saisivat rauhassa lannoittaa ja kuohkeuttaa maata. Muita lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita emme käytä kuin nokkosvettä, hän kertoo.
Hangen alla on kasvamassa monivuotisia kasveja: auringonhattu, laventeli, sikuri. Marja haaveilee tekevänsä sikurin juurista juomaa.
Keväällä Koistinahot vlljelevät ohraa, vehnää, pellavaa, perunaa ja paljon sipulia. Kasvimaalle he laittavat porkkanaa, punajuurta, naurista, lanttua, hernettä, tilliä ja persiljaa – silmäniloksi kehäkukkaa ja malvaa. Avomaankurkku ja tomaatti kasvavat avomaalla kateviljelyssä. Mansikkamaa antoi viime vuonna hyvän sadon.
Marja on ollut viherpeukalo pienestä asti ja saanut puutarhurin koulutuksen.
– Viljely on yhteinen harrastuksemme, joka täyttää ison osan elämästämme, hän toteaa.
Matti muistelee riihessä puintia: hän on antanut varstalla puimisesta työnäytöksiä.
Marja ihastelee kevennettyä puutarhanhoitoa, jossa viljely tapahtuu kevyesti maan pintaa karhaisten. Näin jaksavat ikäihmisetkin saada kasvun nautintoa ja iloa.
Ennalta ei voi arvata, mikä tänä vuonna saa hyvän kasvun. Luoja on ilmojen haltija.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys