JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Apostolit julistivat evankeliumia

Sana sunnuntaiksi
17.7.2022 7.00

Juttua muokattu:

15.7. 13:03
2022071513034720220717070000

Suviseurojen kuvapalvelu

Suviseurojen kuvapalvelu

Juk­ka Liuk­ko­nen

Ju­ma­la on kut­su­nut lap­sen­sa te­ke­mään val­ta­kun­tan­sa työ­tä: saar­naa­maan pa­ran­nus­ta ja tar­jo­a­maan an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mia.

Apos­to­lien päi­vää vie­tet­tiin jo kes­ki­a­jal­la Pie­ta­rin ja Paa­va­lin mart­tyy­ri­kuo­le­man muis­tok­si. Pe­ri­mä­tie­don mu­kaan hei­dät sur­mat­tiin Roo­mas­sa kei­sa­ri Ne­ron toi­meen­pa­ne­mis­sa vai­nois­sa vuon­na 67. Ny­kyi­sin tänä sun­nun­tai­na muis­tel­laan kaik­kia apos­to­le­ja.

Sana apos­to­li tar­koit­ti alun pe­rin lä­he­tet­tyä tai lä­het­ti­läs­tä. Jee­sus lä­het­ti hei­dät ju­lis­ta­maan evan­ke­liu­mia tai­vas­ten val­ta­kun­nas­ta kaik­ki­al­le maa­il­maan.

Ju­ma­la aut­taa kah­del­la ta­paa

Sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­koh­ta tun­ne­taan ylei­ses­ti­kin ni­mel­lä Pie­ta­rin ka­lan­saa­lis. Lut­he­rin mu­kaan tämä ker­to­mus opet­taa meil­le kak­si asi­aa: Ju­ma­la aut­taa ih­mis­tä en­nen kaik­kea hä­nen hen­gel­li­ses­sä hä­däs­sään, mut­ta myös ih­mi­sen kaik­ki ajal­li­nen­kin elä­mä on Ju­ma­la kä­sis­sä.

Jee­sus pu­hui täs­tä vuo­ri­saar­nas­saan­kin: ”Et­si­kää en­nen kaik­kea Ju­ma­lan val­ta­kun­taa ja hä­nen van­hurs­kas­ta tah­to­aan, niin teil­le an­ne­taan kaik­ki tä­mä­kin” (Matt. 6:33). Myös Paa­va­li kä­sit­te­le näi­tä kah­ta nä­kö­kul­maa, kun hän kir­joit­taa Ti­mo­teuk­sel­le: ”Oi­ke­as­ta us­kos­ta on hyö­tyä kaik­keen, sil­lä sii­hen liit­tyy lu­paus sekä ny­kyi­ses­tä et­tä tu­le­vas­ta elä­mäs­tä” (1. Tim. 4:8).

Jee­sus ha­lu­si, et­tä kai­kil­la oli­si mah­dol­li­suus kuul­la hä­nen sa­nan­sa. Ran­nas­ta ir­ral­laan ole­vas­ta ve­nees­tä pu­heen kuu­lu­vuus tyy­nel­lä il­mal­la oli hyvä, var­sin­kin jos kuu­li­jat is­tu­vat ran­ta­rin­teel­lä. Pu­heen kuu­le­mi­nen oli tär­ke­ää, sil­lä ”us­ko syn­tyy kuu­le­mi­ses­ta, mut­ta kuu­le­mi­sen syn­nyt­tää Kris­tuk­sen sana” (Room. 10:17). Jee­suk­sen ju­lis­tus ja ope­tus oli­vat Ju­ma­lan sa­naa.

Us­ko syn­tyy sy­dä­mes­sä

Jee­suk­sen ope­tus kiin­nos­ti ih­mi­siä. Se poik­ke­si kir­ja­nop­pi­nei­den ja fa­ri­seus­ten ope­tuk­ses­ta. Hä­nen sa­nois­saan oli kut­su Ju­ma­lan val­ta­kun­taan ja an­teek­si­an­ta­muk­sen lu­paus syn­ti­sel­le. Jee­suk­sen pu­heen kuu­los­sa ih­mis­ten sy­dä­mis­sä syn­tyi us­ko hä­neen. Se toi rau­han ja ilon sy­dä­mel­le.

Kun Jee­sus lo­pet­ti pu­heen­sa, hän ke­hot­ti Si­mon Pie­ta­ria sou­ta­maan edem­mäs, sy­vem­pään koh­taan ja las­ke­maan ver­kot ve­teen. Ko­ke­nee­na ka­las­ta­ja­na Pie­ta­ri koki sen var­mas­ti tur­hak­si, kos­ka saa­lis­ta saa­tiin yleen­sä pa­rem­min yöl­lä. Hä­nen sy­dä­mes­sään oli kui­ten­kin syt­ty­nyt us­ko sii­hen, et­tä Jee­sus on Ju­ma­lan Poi­ka. Us­ko syn­nyt­ti kuu­li­ai­suu­den, ja hän ha­lu­si nou­dat­taa Jee­suk­sen neu­voa. Suu­ri ka­lan­saa­lis vai­kut­ti voi­mak­kaas­ti Pie­ta­riin. Hän näki Jee­suk­sen ju­ma­lal­li­sen suu­ruu­den ja tun­si sa­mal­la oman syn­ti­syy­ten­sä sekä pie­nuu­ten­sa.

Ju­ma­la siu­naa työn­sä

Jee­sus kut­sui Pie­ta­rin ja hä­nen ka­las­ta­ja­kump­pa­nin­sa ih­mis­ten ka­las­ta­jik­si. Hei­dän teh­tä­vä­nään oli heit­tää Ju­ma­lan val­ta­kun­nan verk­koa ih­mis­ten me­res­sä. Täs­sä kut­sus­sa on ver­taus­ku­va teh­tä­väs­tä, jon­ka Jee­sus on an­ta­nut kai­kil­le Pie­ta­rin ta­voin us­ko­vil­le Ju­ma­lan lap­sil­le. Sii­nä kut­su­taan ih­mi­siä pa­ran­nuk­seen ja an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­min us­ko­mi­seen. Se on Ju­ma­lan työ­tä tääl­lä maa­il­mas­sa, siel­lä mis­sä hän kul­loin­kin nä­kee sen hy­väk­si. Täl­le työl­le hän an­taa siu­nauk­sen­sa.

Teks­ti­koh­ta tuo mie­leen myös ylös­nou­se­muk­sen jäl­kei­seen ai­kaan si­joit­tu­van ope­tus­las­ten saa­man ka­lan­saa­liin (Joh. 21:3–6). Sen yh­tey­des­sä, hii­li­val­ke­an ää­rel­lä, Pie­ta­ri sai Jee­suk­sel­ta teh­tä­vän ruok­kia ja kait­sea hä­nen lam­pai­taan (Joh. 21:15–17). Tä­nä­kin päi­vä­nä tämä sama evan­ke­liu­mi on sitä ruo­kaa, jota Ju­ma­lan lap­si saa joka päi­vä naut­tia.

Evan­ke­liu­mi: Luuk. 5:1–11

Raa­mat­tu 1992: Kun Jee­sus erää­nä päi­vä­nä sei­soi Gen­ne­sa­re­tin­jär­ven ran­nal­la ja vä­ki­jouk­ko tun­gek­si hä­nen ym­pä­ril­lään kuu­le­mas­sa Ju­ma­lan sa­naa, hän näki ran­nas­sa kak­si ve­net­tä. Ka­las­ta­jat oli­vat nous­seet niis­tä ja huuh­toi­vat verk­ko­jaan. Jee­sus as­tui toi­seen ve­neis­tä ja pyy­si Si­mo­nia, jon­ka vene se oli, sou­ta­maan ran­nas­ta vä­hän ulom­mak­si. Sit­ten hän opet­ti kan­saa ve­nees­sä is­tu­en. Lo­pe­tet­tu­aan pu­heen­sa Jee­sus sa­noi Si­mo­nil­le: ”Sou­da vene sy­vään ve­teen, las­ke­kaa sin­ne verk­kon­ne.” Tä­hän Si­mon vas­ta­si: ”Opet­ta­ja, me olem­me jo teh­neet työ­tä koko yön em­me­kä ole saa­neet mi­tään. Mut­ta las­ken vie­lä ver­kot, kun sinä niin käs­ket.” Näin he te­ki­vät ja sai­vat saar­re­tuk­si niin suu­ren ka­la­par­ven, et­tä hei­dän verk­kon­sa re­pei­li­vät. He viit­toi­vat toi­ses­sa ve­nees­sä ole­via to­ve­rei­taan apuun. Nämä tu­li­vat, ja he sai­vat mo­lem­mat ve­neet niin täy­teen ka­laa, et­tä ne oli­vat upo­ta. Tä­män näh­des­sään Si­mon Pie­ta­ri lan­ke­si Jee­suk­sen jal­koi­hin ja sa­noi: ”Mene pois mi­nun luo­ta­ni, Her­ra! Minä olen syn­ti­nen mies.” Hän ja koko hä­nen ve­ne­kun­tan­sa oli­vat pe­lon ja häm­men­nyk­sen val­las­sa ka­lan­saa­liin täh­den, sa­moin Jaa­kob ja Jo­han­nes, Se­be­deuk­sen po­jat, jot­ka oli­vat Si­mo­nin ka­las­tus­kump­pa­nei­ta. Mut­ta Jee­sus sa­noi hä­nel­le: ”Älä pel­kää. Täs­tä läh­tien sinä olet ih­mis­ten ka­las­ta­ja.” He ve­ti­vät ve­neet mai­hin ja jät­tä­en kai­ken läh­ti­vät seu­raa­maan Jee­sus­ta.

28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys