JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Autuus on Jumalalta

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
29.10.2014 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:47
2020010123474720141029000000

Au­tu­aak­si ju­lis­ta­mi­nen on tuo­mi­on ju­lis­tus – va­paut­ta­van tuo­mi­on. Jee­sus an­toi vuo­ri­saar­nan alus­sa va­paut­ta­van tuo­mi­on. Hän pu­hui ju­lis­tuk­sen­sa vuo­rel­ta, jot­ta kaik­ki pai­kal­le saa­pu­neet kuu­li­si­vat saar­nan, jos­ta tuli Jee­suk­sen tun­ne­tuin puhe. Au­tu­as ih­mi­nen on on­ni­tel­ta­va, hän kel­paa Ju­ma­lal­le. Niin­hän Jee­sus sa­noo au­tu­aak­si ju­lis­ta­mi­sen­sa lo­puk­si.

Kris­til­li­sil­lä kir­koil­la on ol­lut ta­pa­na ju­lis­taa joku mer­kit­tä­vä hen­ki­lö tä­män kuol­tua au­tu­aak­si. Yleen­sä au­tu­aak­si ju­lis­ta­mis­ta on pe­rus­tel­tu edes­men­neen ih­mi­sen hy­vil­lä te­oil­la. Py­häin­päi­vää­kin vie­te­tään us­kos­sa kuol­lei­den muis­tok­si. Py­häin­päi­vä­nä on pe­rin­tei­ses­ti muis­tel­tu mart­tyy­re­ja, jot­ka on sur­mat­tu us­kon­sa vuok­si. Pyhä viit­taa kui­ten­kin myös laa­jem­min kos­ke­maan kaik­kia Kris­tuk­sen omia, nyt­kin elä­viä.

Ke­nel­lä on tuo­mi­o­val­ta?

On­ko ih­mi­sel­lä kui­ten­kaan au­tu­aak­si ju­lis­ta­mi­sen val­taa? Eh­kä vie­lä mer­kit­tä­väm­pi ky­sy­mys on, voi­ko ih­mi­nen tuo­mi­ta jon­kun toi­sen ka­do­tuk­seen. Jee­sus it­se an­toi sii­hen vas­tauk­sen opet­ta­es­saan ope­tus­lap­sia. Hän sa­noi "Ih­mi­sen Po­jan" is­tuu­tu­van kirk­kau­ten­sa val­tais­tui­mel­le. Tuol­loin kaik­ki kan­sat koo­taan val­tais­tui­men eteen. Kaik­ki ja­e­taan vain kah­teen jouk­koon, niin kuin pai­men erot­taa vuo­het lam­pais­ta.

Her­ra Jee­sus suo­rit­taa tuo­mi­on. Ku­nin­kaa­na Hän sa­noo oi­ke­al­la puo­lel­la ole­vil­le: "Tul­kaa tän­ne, te isä­ni siu­naa­mat. Te saat­te pe­riä val­ta­kun­nan, joka on ol­lut val­mii­na tei­tä var­ten maa­il­man luo­mi­ses­ta as­ti." (Matt. 25:34.) Ih­mi­nen ot­taa hel­pos­ti it­sel­leen val­lan tuo­mi­tak­seen toi­sia, mut­ta to­del­li­suu­des­sa val­ta on vain Ju­ma­lan Po­jal­la.

Myös pro­feet­to­ja vai­not­tiin

Eri­tyi­ses­ti au­tu­aak­si­ju­lis­tuk­sen lop­pu on hy­vin pu­hut­te­le­va: "Au­tu­ai­ta olet­te te, kun tei­tä mi­nun täh­te­ni her­ja­taan ja vai­no­taan ja kun teis­tä val­heel­li­ses­ti pu­hu­taan kaik­kea pa­haa" (Matt. 5:11). Her­jauk­sia kuul­les­saan us­ko­va saat­taa al­kaa pel­kää­mään tai häm­men­tyy tun­ties­saan ole­van­sa pa­ho­jen pu­hei­den ja suo­ra­nai­sen hal­vek­sun­nan koh­tee­na. Toi­saal­ta saat­taa myös tun­tea suut­tu­mus­ta, tuol­loin mie­li te­ki­si an­taa sa­mal­la mi­tal­la ta­kai­sin.

Us­ko­va ih­mi­nen elää täs­sä het­kes­sä, jos­sa erää­nä ar­vo­na on kai­ken ky­see­na­lais­ta­mi­nen ja kriit­ti­nen tar­kas­te­lu. Kri­tiik­ki voi hel­pos­ti tun­tua it­seen koh­dis­tu­val­ta, hen­ki­lö­koh­tai­sel­ta. Kun kri­tiik­ki koh­dis­tuu us­ko­val­le ih­mi­sel­le kaik­kein tär­keim­pään asi­aan, omaan hen­ki­lö­koh­tai­seen us­koon, se tu­lee hy­vin lä­hel­le. Jee­sus kui­ten­kin roh­kai­see us­ko­via sa­no­mal­la: ”Niin­hän vai­not­tiin pro­feet­to­ja­kin, jot­ka eli­vät en­nen tei­tä” (Matt. 5:12).

Ajal­li­nen vai­va vain vä­li­ai­kais­ta

Jee­sus ke­hot­taa saar­nas­saan kään­tä­mään kat­seen us­kon pää­mää­rään: ”Iloit­kaa ja rie­muit­kaa, sil­lä palk­ka, jon­ka te tai­vaas­sa saat­te, on suu­ri” (Matt. 5:12). Jee­suk­sen pu­hees­ta vä­lit­tyy tä­män ajan vä­li­ai­kai­suus. Vai­vaa ja vai­noa tar­vit­see ko­kea vain het­ken. Tai­vas on ian­kaik­ki­nen, ja sin­ne us­ko­van kat­se tä­hy­ää. Kat­sel­les­sa us­kon pää­mää­rää hah­mot­tuu myös ajal­li­sen vai­van suu­ruus, joka on ohi­me­ne­vä.

Kun us­ko­va jak­saa us­kon sil­min kat­sel­la ian­kaik­kis­ta iloa tai­vaas­sa, syn­tyy an­teek­si­an­ta­va mie­li myös pa­han­pu­hu­jaa koh­taa. Us­ko­val­le on tär­ke­ää ol­la rau­han­te­ki­jä, jol­le Jee­sus an­taa Ju­ma­lan lap­sen ni­men (Matt. 5:9). Ju­ma­lan lap­sen nimi on kaik­kein ar­vok­kain nimi maan pääl­lä. Se nimi lu­paa pe­rin­tö­o­san

Ar­mol­li­suus us­ko­van tun­to­merk­ki

Jee­sus sa­noo toi­saal­la vuo­ri­saar­nas­sa: ”Mut­ta jos te et­te an­na an­teek­si toi­sil­le, ei Isän­ne­kään an­na an­teek­si tei­dän rik­ko­muk­si­an­ne” (Matt. 6:15). An­teek­si an­ta­mi­nen voi ol­la ih­mi­sel­le hy­vin vai­ke­aa – eri­tyi­ses­ti, jos jou­tuu pe­rät­tö­mien pu­hei­den koh­teek­si. Jee­sus ei kui­ten­kaan an­na an­teek­si­an­ta­mat­to­muu­del­le oi­keut­ta.

Au­tu­aak­si­ju­lis­tuk­ses­sa Jee­sus sa­noo myön­tei­ses­sä muo­dos­sa: “Au­tu­ai­ta ne, jot­ka toi­sia ar­mah­ta­vat: hei­dät ar­mah­de­taan” (Matt. 5:7). Ar­mah­dus­ta tar­vit­see jo­kai­nen. Us­ko­va ih­mi­nen on lä­he­tet­ty ju­lis­ta­maan ilo­sa­no­maa syn­tien an­teek­si saa­mi­ses­ta. Hän on it­se ar­mah­duk­ses­ta osal­li­nen, sik­si hän tah­too us­kon he­del­mä­nä ju­lis­taa ar­mah­dus­ta myös toi­sil­le.

Juk­ka Kol­mo­nen

Raa­ma­tun­koh­tia, joi­hin kir­joi­tus poh­jau­tuu:

Py­häin­päi­vä: Ps. 89:6–8, 16–19; Jes. 60:18–21; Ilm. 21:1–4; Matt. 5:1–12

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 29.10.2014.

27.5.2022

Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan, ei etsi apua pahan voimilta eikä käänny niiden puoleen, jotka valhetta palvelevat. Ps. 40:5

Viikon kysymys