JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Salattu Jumala avautuu uskon kautta

Sana sunnuntaiksi
12.6.2022 7.00

Juttua muokattu:

3.6. 12:00
2022060312004520220612070000

Henrikki Hetemaa

Henrikki Hetemaa

Esa Torn­berg

Ju­ma­lan sa­lai­suu­det ei­vät avau­du ih­mi­sil­le il­man Py­hän Hen­gen vai­ku­tus­ta.

Jee­sus oli val­mis kes­kus­te­le­maan elä­män tär­keim­mäs­tä asi­as­ta, Ju­ma­lan lap­sek­si pää­se­mi­ses­tä, kun juu­ta­lai­sen neu­vos­ton jä­sen Ni­ko­de­mos tuli yöl­lä ta­paa­maan hän­tä.

Ni­ko­de­mos ei luul­ta­vas­ti ha­lun­nut mui­den fa­ri­seus­ten tie­tä­vän Jee­suk­sen kans­sa käy­mäs­tään kes­kus­te­lus­ta. Hän tun­nus­taa Jee­suk­sel­le: ”Me tie­däm­me, et­tä sinä olet Ju­ma­lan lä­het­tä­mä opet­ta­ja.” Näyt­tää sil­tä, et­tei Ni­ko­de­mos hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ha­lua tun­nus­taa tätä, sil­lä hän ei Pie­ta­rin ja mui­den ope­tus­las­ten ta­voin tun­nus­ta Jee­sus­ta Kris­tuk­sek­si, elä­vän Ju­ma­lan Po­jak­si (Matt. 16:16).

Lap­sen­mie­lis­ten us­ko

Jee­sus saa hy­vän syyn opet­taa Ni­ko­de­mok­sel­le Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta sa­no­en: ”Jos ih­mi­nen ei syn­ny uu­des­ti, yl­hääl­tä, hän ei pää­se nä­ke­mään Ju­ma­lan val­ta­kun­taa.” Ni­ko­de­mos ei ym­mär­rä mitä Jee­sus uu­des­ti syn­ty­mi­sel­lä tar­koit­taa. Jär­jen avul­la hän ajat­te­lee, et­tä pi­täi­si men­nä ta­kai­sin äi­din koh­tuun ja syn­tyä si­ten uu­des­taan.

Jee­sus jat­kaa ope­tus­ta ja to­te­aa, et­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­taan syn­ny­tään ve­den ja Hen­gen avul­la. Ni­ko­de­mos ih­met­te­lee, mi­ten se on mah­dol­lis­ta. Jee­sus vas­taa: ”Et­kö sinä, Is­ra­e­lin opet­ta­ja, ym­mär­rä sitä?”

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan sa­lai­suus ei avau­du ajal­li­sen jär­jen ei­kä vii­sau­den avul­la, vaan us­kon kaut­ta. Eh­kä tä­män vuok­si Jee­sus kiit­tää tai­vaal­lis­ta Isään­sä sii­tä, et­tä hän on sa­lan­nut tä­män vii­sail­ta ja op­pi­neil­ta, mut­ta il­moit­ta­nut lap­sen­mie­li­sil­le (Matt.11:25).

Elä­vä vesi

Mi­ten Ju­ma­lan val­ta­kun­taan syn­ny­tään ve­den ja Hen­gen avul­la? Ve­del­lä tar­koi­te­taan sitä sa­maa vet­tä, jota Jee­sus tar­jo­si sa­ma­ri­a­lai­sel­le nai­sel­le Jaa­ko­bin kai­vol­la (Joh. 4:14). Kun epä­us­koi­nen juo tätä vet­tä, hän pää­see Ju­ma­lan val­ta­kun­nan asuk­kaak­si ja tu­lee elä­vän ve­den läh­teek­si.

Ju­ma­lan lap­si tar­jo­aa elä­vää vet­tä, evan­ke­liu­mia, Py­hän Hen­gen voi­mas­ta Kris­tuk­sen lä­he­tys­käs­kyn mu­kai­ses­ti kai­kil­le epä­us­koi­sil­le. Pro­fee­tan ta­voin Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta ju­lis­te­taan tä­nä­kin päi­vä­nä kut­sua: ”Kuul­kaa, kaik­ki ja­noi­set! Tul­kaa ve­den ää­reen!” (Jes. 55:1.) Ju­ma­lan val­ta­kun­nan saar­nas­sa evan­ke­liu­mi on tar­jol­la il­mai­sek­si, ar­mos­ta il­man omia töi­tä ja an­si­oi­ta.

Jos epä­us­koi­nen ot­taa us­kol­la vas­taan syn­tien an­teek­si an­ta­mi­sen evan­ke­liu­min, hän syn­tyy uu­des­ti ja pää­see Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Sa­mal­la ih­mi­sen sy­dä­men­ti­las­sa ta­pah­tuu muu­tos. Sa­lat­tu Ju­ma­la muut­tuu ih­mi­sel­le elä­väk­si Ju­ma­lak­si, kun Jee­sus tu­lee sy­dä­men asuk­kaak­si ja Pyhä Hen­ki al­kaa vai­kut­taa sy­dä­mes­sä.

Evan­ke­liu­mi kan­taa tai­vaa­seen

Jee­sus muis­tut­taa kuo­le­mas­taan ja ylös­nou­se­muk­ses­taan sa­no­es­saan, et­tä Ih­mi­sen Poi­ka on ko­ro­tet­ta­va. Jos Jee­sus ei oli­si kuol­lut ja nous­sut ylös, Ju­ma­lan lap­sen us­ko oli­si tur­ha (1. Kor. 15:14). Jee­suk­sen so­vi­tus­työn ja ylös­nou­se­muk­sen an­si­os­ta Ju­ma­lan lap­si ker­ran pää­see ian­kaik­ki­seen elä­mään tai­vaan ko­tiin, kun hän säi­lyt­tää us­kon elä­män­sä lop­puun as­ti. Se on­nis­tuu evan­ke­liu­min voi­mal­la.

Us­kon lah­jaa kan­nat­taa pi­tää tär­keim­pä­nä asi­a­na elä­mäs­sä. Ei kan­na­ta luo­pua us­kos­ta. Kan­nat­taa lait­taa pois kuor­ma ja syn­ti, joka ai­na mei­hin tart­tuu, us­ko­mal­la syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä (Hepr. 12:1).

Evan­ke­liu­mi: Joh. 3:1–15

Raa­mat­tu 1992: Fa­ri­seus­ten jou­kos­sa oli Ni­ko­de­mos-ni­mi­nen mies, juu­ta­lais­ten neu­vos­ton jä­sen. Hän tuli yöl­lä Jee­suk­sen luo ja sa­noi: ”Rab­bi, me tie­däm­me, et­tä sinä olet Ju­ma­lan lä­het­tä­mä opet­ta­ja. Ei ku­kaan pys­ty te­ke­mään sel­lai­sia tun­nus­te­ko­ja kuin sinä, el­lei Ju­ma­la ole hä­nen kans­saan.” Jee­sus vas­ta­si hä­nel­le: ”To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti: jos ih­mi­nen ei syn­ny uu­des­ti, yl­hääl­tä, hän ei pää­se nä­ke­mään Ju­ma­lan val­ta­kun­taa.” Ni­ko­de­mos ky­syi: ”Mi­ten joku voi­si van­ha­na syn­tyä? Mi­ten joku voi­si men­nä ta­kai­sin äi­tin­sä koh­tuun ja syn­tyä toi­sen ker­ran?”

Jee­sus vas­ta­si: ”To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti: jos ih­mi­nen ei syn­ny ve­des­tä ja Hen­ges­tä, hän ei pää­se Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Mikä on syn­ty­nyt li­has­ta, on li­haa, mikä on syn­ty­nyt Hen­ges­tä, on hen­keä. Älä kum­mek­su sitä, et­tä sa­noin si­nul­le: ’Tei­dän täy­tyy syn­tyä uu­des­ti.’ Tuu­li pu­hal­taa mis­sä tah­too. Sinä kuu­let sen hu­mi­nan, mut­ta et tie­dä, mis­tä se tu­lee ja min­ne se me­nee. Sa­moin on jo­kai­sen Hen­ges­tä syn­ty­neen lai­ta.”

”Mi­ten tämä kaik­ki on mah­dol­lis­ta?” Ni­ko­de­mos ky­syi.

Jee­sus vas­ta­si: ”Et­kö sinä, Is­ra­e­lin opet­ta­ja, ym­mär­rä sitä? To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti: me pu­hum­me mitä tie­däm­me ja to­dis­tam­me sii­tä mitä olem­me näh­neet, mut­ta te et­te ota vas­taan mei­dän to­dis­tus­tam­me. Jos te et­te us­ko, kun pu­hun teil­le tä­män maa­il­man asi­ois­ta, kuin­ka voi­sit­te us­koa, kun pu­hun tai­vaal­li­sis­ta! Ku­kaan ei ole nous­sut tai­vaa­seen, pait­si hän, joka on tai­vaas­ta tän­ne tul­lut: Ih­mi­sen Poi­ka. Niin kuin Moo­ses au­ti­o­maas­sa nos­ti käär­meen kor­ke­al­le, niin on myös Ih­mi­sen Poi­ka ko­ro­tet­ta­va, jot­ta jo­kai­nen, joka us­koo hä­neen, sai­si ian­kaik­ki­sen elä­män.”

Bib­lia: Niin oli yk­si mies Pha­ri­se­a­lai­sis­ta, Ni­ko­de­mus ni­mel­tä, Juu­da­lais­ten ylim­mäi­nen. Se tuli yöl­lä Je­suk­sen tykö ja sa­noi hä­nel­le: Mes­ta­ri, me tie­däm­me, et­tä sinä olet Ju­ma­las­ta opet­ta­jak­si tul­lut; sil­lä ei tai­da ken­kään nii­tä tun­nus­täh­tiä teh­dä, joi­ta sinä teet, jol­lei Ju­ma­la ole hä­nen kans­san­sa. Je­sus vas­ta­si ja sa­noi hä­nel­le: to­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti sa­non minä si­nul­le: el­lei joku vas­tuu­des­ta syn­ny, ei hän tai­da Ju­ma­lan val­ta­kun­taa näh­dä. Ni­ko­de­mus sa­noi hä­nel­le: kuin­ka tai­taa ih­mi­nen van­ha­na syn­tyä? tai­taa­ko hän äi­tin­sä koh­tuun jäl­leen men­nä, ja syn­tyä?

Je­sus vas­ta­si: to­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti sa­non minä si­nul­le: el­lei joku syn­ny ve­des­tä ja Hen­ges­tä ei hän tai­da Ju­ma­lan val­ta­kun­taan si­säl­le tul­la. Mitä li­has­ta syn­ty­nyt on, se on liha, ja mitä Hen­ges­tä syn­ty­nyt on se on hen­ki. Älä ih­met­te­le, et­tä minä sa­noin si­nul­le: tei­dän pi­tää uu­des­ta syn­ty­män. Tuu­li pu­hal­taa, kus­sa hän tah­too, ja sinä kuu­let hä­nen hu­mun­sa, ja et tie­dä, kus­ta hän tu­lee taik­ka ku­hun­ka hän me­nee: näin on jo­kai­nen, joka Hen­ges­tä syn­ty­nyt on.

Vas­ta­si Ni­ko­de­mus ja sa­noi hä­nel­le: kuin­ka ne tai­ta­vat ta­pah­tua?

Je­sus vas­ta­si ja sa­noi hä­nel­le: sinä olet mes­ta­ri Is­ra­e­lis­sa, ja et näi­tä tie­dä! To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti sa­non minä si­nul­le: me pu­hum­me, mitä me tie­däm­me, ja to­dis­tam­me, mitä me nä­em­me, ja et­te ota vas­taan mei­dän to­dis­tus­tam­me. Jos minä maal­li­sia teil­le sa­noin, ja et­te us­ko: kuin­ka te us­koi­sit­te, jos minä tai­vaal­li­sia teil­le sa­noi­sin? Ei as­tu ken­kään ylös tai­vaa­sen, vaan joka tai­vaas­ta as­tui alas, Ih­mi­sen Poi­ka, joka on tai­vaas­sa. Ja niin­kuin Mo­ses ylen­si kär­meen kor­ves­sa, niin myös Ih­mi­sen Poi­ka pi­tää ylen­net­tä­män. Et­tä jo­kai­nen, joka us­koo hä­nen pääl­len­sä, ei pidä huk­ku­man, mut­ta ijan­kaik­ki­sen elä­män saa­man.