JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Jumalan sana ja uskovien yhteys vahvistavat uskoa

Uutiset
10.8.2022 7.00

Juttua muokattu:

10.8. 07:56
2022081007562120220810070000

Au­lik­ki Pii­rai­nen

Reis­jär­vi

Kris­ti­nop­pi neu­voo kris­tit­tyä käyt­tä­mään ah­ke­ras­ti Ju­ma­lan sa­naa ja Her­ran py­hää eh­tool­lis­ta ja ru­kous­ta sekä vaa­li­maan kris­tit­ty­jen kes­ki­näis­tä yh­teyt­tä.

Reis­jär­ven opis­to­seu­roihin ko­koon­tui vii­kon­lop­pu­na noin 20 000 seu­ra­vie­ras­ta. An­te­ro Hä­mä­läi­sen lau­an­tai-il­ta­na pi­tä­mä pu­heen­vuo­ro poh­jau­tui seu­ra­tun­nuk­seen ”Si­nun sa­na­si on to­tuus” (Joh. 17:17).

– Seu­ra­merk­ki hei­jas­taa va­loa ja läm­pöä. Lin­tu tuo meil­le ter­vei­siä, tuo­reen leh­vän, Hä­mä­läi­nen ava­si.

Ju­ma­la on sa­lat­tu, mut­ta hän aut­taa tun­te­maan it­sen­sä sa­nan­sa kaut­ta.

– Ju­ma­la pu­hui isil­le pro­feet­to­jen kaut­ta, ja vii­mei­si­nä ai­koi­na hän on pu­hu­nut po­jas­saan. Läpi Raa­ma­tun tu­lee esil­le lu­pauk­sen sana, Jee­sus Kris­tus, alus­ta­ja tii­vis­ti ja to­te­si, mi­ten kris­til­li­syy­den ko­koon­tu­mi­set ja jul­kai­sut sekä opis­to­jen toi­min­ta täh­tää­vät sa­maan eli pi­tä­mään esil­lä us­ko­mi­sen asi­aa ja pe­rus­tei­ta.

Raa­mat­tu on Ju­ma­lan sa­naa

Ny­ky­ai­ka­na ky­sy­tään eri­tyi­ses­ti to­tuu­den ja luot­ta­muk­sen pe­rään. Luo­tet­ta­vuut­ta ha­lu­taan li­sä­tä la­eil­la ja ase­tuk­sil­la. Leh­dis­töön luot­ta­mi­nen oli en­nen it­ses­tään sel­vää, nyt vies­tiä muok­kaa­vat teks­ti- ja ku­van­kaap­pauk­set sekä ylei­nen mie­li­pi­de. On­ko uu­ti­soin­ti­kaan ai­na vil­pi­tön­tä? On­ko mah­dol­lis­ta ha­vai­ta vies­tin pii­lo­vai­ku­tus­ta? Ke­neen enää voi luot­taa?

Alus­ta­ja ky­syi: On­ko Raa­mat­tu Ju­ma­lan sa­naa? Pi­tää­kö sii­hen us­koa kir­jai­mel­li­ses­ti?

– Tätä kes­kus­te­lua on käy­ty koko kris­ti­kun­nan his­to­ri­an ajan. Yh­te­nä mo­tii­vi­na näyt­tää ol­leen mu­ren­taa Raa­ma­tun ar­vo­val­taa Ju­ma­lan sa­na­na. Mi­ten Paa­va­li voi tun­nis­taa tä­män ajan il­mi­öi­tä, mi­hin Raa­mat­tua tar­vi­taan.

Ih­mis­ten pää­tel­mis­sä Raa­mat­tu on ris­ti­rii­tai­nen, siis ky­see­na­lais­tet­ta­va. Kes­ki­öön on nos­tet­tu ih­mi­nen. Raa­ma­tun ope­tus kui­ten­kin on, et­tä meil­lä ei saa ol­la mui­ta ju­ma­lia.

Oma­tun­to il­moit­taa syn­nin vaa­ras­ta

Oma­tun­to nos­taa esil­le ky­sy­myk­sen: me­ni­kö tämä oi­kein? Se il­moit­taa vaa­ras­ta. Oman­tun­non tu­lee ol­la si­dok­sis­sa Ju­ma­lan sa­naan. Eng­lan­nin­kie­li­nen sana tar­koit­taa yh­teis­tä tun­toa.

– Sen täh­den ko­koon­num­me yh­teen ky­se­le­mään, mikä on Ju­ma­lan tah­to ja joh­da­tus täs­sä ajas­sa, alus­ta­ja to­te­si.

Lap­suu­teen ja nuo­ruu­teen saat­taa liit­tyä oman­tun­non tark­kai­lua. Se voi vie­dä us­ko­mi­sen ilon. Kes­kus­te­lu tois­ten Ju­ma­lan las­ten kans­sa on sie­lun­hoi­toa, Hä­mä­läi­nen muis­tut­ti.

– Ru­kouk­sem­me on, et­tä ko­ke­mus ar­mol­li­ses­ta Ju­ma­las­ta sai­si säi­lyä ja et­tä lap­sem­me juur­tui­si­vat Ju­ma­lan val­ta­kun­nan ja us­kon tuo­maan va­pau­teen.

Sa­nan kuu­loon tu­le­mi­seen saat­taa tul­la es­tei­tä. Voi ol­la hoi­ta­mat­to­mia asi­oi­ta tois­ten kans­sa.

– Sa­nan kuu­los­sa sie­lun­vi­hol­li­nen saat­taa tart­tua kuul­tuun pu­hee­seen. Pu­hu­jan per­soo­na on vää­rä, puhe lii­an eh­do­ton­ta. ”Joka te­kee pa­haa, kaih­taa va­loa; hän ei tule va­loon, et­tei­vät hä­nen te­kon­sa pal­jas­tui­si” (Joh. 3:20).

Ih­mi­nen ei ole tääl­lä py­sy­väs­ti

Vä­sy­mi­sen ja vä­lin­pi­tä­mät­tö­myy­den vaa­ra on suu­ri. Ih­mi­nen ko­tiu­tuu hel­pos­ti ai­kaan ja unoh­taa, et­tei elä tääl­lä py­sy­väs­ti, Hä­mä­läi­nen to­te­si.

– Kris­ti­no­pin mu­kaan py­sy­äk­seen ja vah­vis­tu­ak­seen us­kos­sa kris­ti­tyn tu­lee ah­ke­ras­ti käyt­tää Ju­ma­lan sa­naa ja Her­ran py­hää eh­tool­lis­ta, ru­kous­ta ja kris­tit­ty­jen kes­ki­näis­tä yh­teyt­tä.

Ju­ma­lan lap­sen elä­mäl­lä on tar­koi­tus. Sil­lä on mää­rän­pää, voit­to­pal­kin­to, jota koh­ti kil­voit­te­lem­me.

– Rak­kaus vie pe­ril­le, Hä­mä­läi­nen muis­tut­ti.


Ju­ma­la tie­tää jo­kai­sen kuu­li­jan ti­lan­teen

Han­na Töl­li

– Vaik­ka olen kym­me­niä, el­len sa­to­ja alus­tuk­sia pi­tä­nyt, tämä oli uu­si, An­te­ro Hä­mä­läi­nen to­te­aa val­mis­tau­tu­mi­ses­taan pu­heen­vuo­ron pi­tä­mi­seen.

– Usein roh­kais­taan ot­ta­maan van­hois­ta alus­tuk­sis­ta aja­tuk­sia, mut­ta lo­pul­ta alus­tus on ai­na uu­si. Täs­sä on viik­ko­jen pai­ne, ja lo­pul­ta täl­lä ker­taa kol­mas ver­sio va­li­koi­tui lo­pul­li­sek­si pu­heen­vuo­rok­si, hän ker­too.

Hä­mä­läi­nen toi­voi etu­kä­teen, et­tä pu­heen­vuo­ro py­säyt­täi­si kuu­li­jan täs­sä ja nyt, sii­nä ti­lan­tees­sa mis­sä it­se ku­kin on. Hän muis­tut­taa, et­tä Ju­ma­la tie­tää jo­kai­sen kuu­li­jan ti­lan­teen ja "voi ki­ven­kin muut­taa lei­väk­si".

Pu­heen­vuo­ro ero­aa seu­rois­sa pi­det­tä­väs­tä pu­hees­ta sil­tä osin, et­tä pu­heen­vuo­ro yleen­sä suun­ni­tel­laan ja kir­joi­te­taan pit­käl­ti val­miik­si etu­kä­teen.

– Seu­ra­pu­hees­sa si­nul­la on aja­tel­tu­na joku teks­ti, Hä­mä­läi­nen sa­noo ja jat­kaa:

– Mut­ta kun me­net seu­ra­kun­nan eteen, voi tul­la tun­ne, et­tei se aja­tel­tu teks­ti ole sii­hen ti­lan­tee­seen. On us­kot­ta­va, et­tä se on tämä se teks­ti on ja läh­tee sit­ten vie­mään sitä eteen­päin sil­lä ru­kouk­sel­la, et­tä pu­het­ta an­net­tai­siin. Tä­hän ei totu kos­kaan. Vuo­sien jäl­keen­kin jän­nit­tää edel­leen.

4.10.2022

Herra, sinä valmistat meille rauhan. Myös se on sinun tekoasi, niin kuin kaikki mitä me olemme saaneet aikaan. Jes. 26:12

Viikon kysymys