Ele­na Luok­ka­la ja Stii­na Tuik­ka­nen

Reis­jär­vi

Lop­pi­ais­päi­vät tar­jo­si­vat kai­ke­ni­käi­sil­le mah­dol­li­suu­den hil­jen­ty­mi­seen, kes­kus­te­luun ja yh­des­sä­o­loon.

Reis­jär­ven opis­tol­le ko­koon­tui pal­jon vie­rai­ta pe­rin­tei­sil­le lop­pi­ais­päi­vil­le 5.–6. tam­mi­kuu­ta. Lop­pi­ai­se­na muis­tel­laan itä­maan tie­tä­jiä, jot­ka tu­li­vat kat­so­maan Jee­sus-vau­vaa ja toi­vat hä­nel­le lah­jo­ja. Tee­ma nä­kyi myös Reis­jär­ven opis­ton lop­pi­ais­päi­vien oh­jel­mas­sa, jos­sa ko­ros­tui Ju­ma­lan voi­ma ja joh­da­tus.

Lop­pi­ais­päi­vät al­koi­vat maa­nan­tai­na, jol­loin oh­jel­mas­sa oli seu­ro­ja, alus­tus, kes­kus­te­lu ja lau­lu­tuo­kio. Maa­nan­tai­na vie­rais­ta suu­rin osa oli nuo­ria, mut­ta ta­pah­tu­ma ko­ko­si pai­kal­le kai­ke­ni­käi­siä ih­mi­siä. Vaik­ka vä­keä oli pal­jon ja tun­gos­ta riit­ti, lop­pi­ais­päi­vät tar­jo­si­vat mah­dol­li­suu­den hil­jen­ty­mi­seen, kes­kus­te­luun ja yh­des­sä­o­loon.

So­pi­van mit­tai­sia vuo­ro­ja

Tä­män vuo­den Reis­jär­ven opis­ton opis­ke­li­jat oli­vat mu­ka­na lop­pi­ais­päi­vien työ­vuo­rois­sa esi­mer­kik­si kas­sal­la, lii­ken­tee­noh­jaa­ji­na, tis­kaa­mas­sa ja esi­lau­la­ji­na. Työn­te­ko su­jui opis­to­lais­ten mu­kaan on­nis­tu­nees­ti. Moni koki työn­te­on mie­lek­kää­nä.

– Vuo­rot oli­vat so­pi­van mit­tai­sia, ei­kä ke­nel­le­kään tul­lut lii­kaa työ­tä. Ai­kaa riit­ti sil­ti myös mui­den vie­rai­den kans­sa oles­ke­luun, opis­ke­li­jat kom­men­toi­vat.

Ju­ma­lan voi­ma elä­mäs­sä

Maa­nan­tai-il­ta­na Tuo­mo Hil­li­a­ho piti alus­tuk­sen ai­hees­ta Ju­ma­lan voi­mal­la. Alus­tuk­ses­saan Hil­li­a­ho ker­toi ih­meel­li­sis­tä ja voi­mak­kais­ta raa­ma­tun­koh­dis­ta, jois­sa ih­mi­set ovat sel­vin­neet Ju­ma­lan voi­mal­la.

– Esi­mer­kik­si Da­niel sel­vi­si lei­jo­nan luo­las­ta luot­ta­es­saan Ju­ma­lan joh­da­tuk­seen ja voi­maan, hän huo­maut­ti.

Hil­li­a­ho poh­ti myös Ju­ma­lan voi­man vai­ku­tus­ta us­ko­ne­lä­mäs­sä esi­mer­kik­si sak­ra­ment­tien, ru­koi­lun, evan­ke­liu­min ja tois­ten us­ko­vais­ten kaut­ta.

Us­ko­vai­set tu­ke­na

Alus­tuk­sen jäl­keen pu­heen­vuo­rot oli­vat va­paat. Pu­heen­vuo­rois­sa nou­si esil­le us­ko­vais­ten yh­tey­den mer­ki­tys. Mo­net to­te­si­vat, et­tä sa­nan­kuu­loon on hel­pom­pi läh­teä, jos on joku, jon­ka kans­sa men­nä. Us­ko­vai­set ys­tä­vät ovat ar­vo­kas lah­ja, jos­ta kan­nat­taa ol­la kii­tol­li­nen. Eräs muis­tut­ti pu­heen­vuo­ros­saan, et­tä kai­kil­la ei ole us­ko­vai­sia ys­tä­viä.

– Sii­tä huo­li­mat­ta seu­roi­hin ja mui­hin us­ko­vais­ten ta­pah­tu­miin kan­nat­taa läh­teä,. Ju­ma­lan suun­ni­tel­mia ei voi tie­tää, ja yk­si­näi­syy­del­le­kin on tar­koi­tuk­sen­sa. Us­ko­vai­sia ys­tä­viä voi löy­tyä ihan yl­lät­tä­en­kin ja hei­tä voi ru­koil­la Ju­ma­lal­ta, seu­ra­vie­ras to­te­si.

Pu­heen­vuo­rois­ta kuu­lui luot­ta­mus

Kes­kus­te­lus­sa nou­si esiin myös luot­ta­mus Ju­ma­lan suun­ni­tel­miin ja voi­maan. Pu­heen­vuo­rois­sa to­det­tiin, et­tä niin isot kuin pie­net­kin asi­at saa jät­tää lap­se­no­mai­ses­ti luot­ta­en Ju­ma­lan hal­tuun. Omal­la ym­mär­ryk­sel­lä ja yk­sin ei tar­vit­se yrit­tää jak­saa us­koa, vaan saa teh­dä mat­kaa Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa yk­sin­ker­tai­ses­ti us­ko­en. Ju­ma­lal­ta saa voi­man us­koa ja hän tie­tää, mikä on pa­ras­ta.

Tuli myös esil­le, et­tä us­kon tie kul­je­taan yh­des­sä, Ju­ma­lan va­ras­sa. Seu­ra­vie­raat kom­men­toi­vat, et­tä yh­tei­nen sa­nan­kuu­lo ja kes­kus­te­lu vah­vis­ti­vat luot­ta­mus­ta sii­hen, et­tä Ju­ma­la kan­taa myös tu­le­vai­suu­des­sa.