Ta­pa­ni Kin­nu­nen

Ke­nia

Ke­ni­an-mat­kal­la tois­tui pyyn­tö saa­da Raa­mat­tu­ja pai­kal­lis­ten omal­la kie­lel­lä sekä li­sää lä­he­tys­seu­ro­ja.

Vii­me vuo­den lo­pul­la to­teu­tui en­sim­mäi­nen lä­he­tys­mat­ka­ni Ke­ni­aan. Mat­ka­kump­pa­nei­na­ni oli­vat ko­ke­neet Ke­ni­an kä­vi­jät Jou­ko Haap­saa­ri Poh­jois-Ame­ri­kas­ta ja Ee­ro Pi­si­lä Tan­sa­ni­as­ta.

Mat­ka­oh­jel­ma oli tii­vis ja jo­kai­sel­le päi­väl­le oli suun­ni­tel­tu usei­ta seu­ra­ta­pah­tu­mia. Mat­ka suun­tau­tui Mom­ba­san, Ki­su­mun, Si­ay­an ja Nai­ro­bin alu­eil­le. Seu­ra­paik­ko­ja oli noin 20 ja seu­ra­vie­rai­ta noin 500.

Tun­to­merk­ki­nä rak­kaus

Ju­ma­la on siu­nan­nut sa­nan­kyl­vön. Ta­pa­sim­me mat­kal­la pal­jon si­sa­ria ja vel­jiä ja koim­me, kuin­ka oma­koh­tai­nen us­ko yh­dis­tää ja vai­kut­taa rak­kau­den. Rak­kau­des­ta nou­se­va halu pal­vel­la seu­ra­jär­jes­te­lyis­sä ja keit­ti­ös­sä sekä hil­jen­tyä sa­nan­kuu­loon oli kos­ket­ta­vaa.

Pyyn­tö saa­da uu­sia lä­he­tys­mat­ko­ja tuli kaik­ki­al­la esil­le. Ru­kous Ju­ma­lan puo­leen on, et­tä ke­ni­a­lai­set sai­si­vat li­sää pai­kal­li­sia pu­hu­jia. Kun toi­min­ta laa­je­nee, tar­vi­taan myös uu­sia voi­mia työ­hön.

Kes­kus­te­luis­sa nou­si esil­le eri­tyi­ses­ti pyyn­tö saa­da Raa­mat­tu­ja pai­kal­lis­ten omal­la kie­lel­lä, jot­ta he op­pi­si­vat tun­te­maan Py­hän Kir­jan si­säl­töä ja sa­no­maa.

Pie­niä ja suu­ria seu­ro­ja

Mat­ka Kou­vo­las­ta Hel­sin­gin ja Ams­ter­da­min kaut­ta Nai­ro­biin kes­ti koko päi­vän. Len­sim­me lau­an­tai­aa­mu­na Ki­su­muun, jos­ta al­koi var­si­nai­nen lä­he­tys­mat­ka.

Ki­su­mun len­to­ken­täl­tä mei­dät nou­ti To­yo­ta Hi­a­ce -pik­ku­bus­si, joka toi­mi kul­ku­vä­li­nee­nä koko al­ku­mat­kam­me ajan. Pai­kal­li­set vel­jet Sa­mu­el Oko­la ja Em­ma­nu­el­le Od­hi­am­bo oli­vat siel­lä vas­tas­sa. He oli­vat suun­ni­tel­leet oh­jel­man tu­le­via päi­viä var­ten ja so­pi­neet seu­ra­pai­kois­ta ja ai­ka­tau­luis­ta.

Läh­dim­me aa­mui­sin ho­tel­leis­ta var­hain liik­keel­le. Ko­dit joi­hin ko­koon­nuim­me poik­ke­si­vat toi­sis­taan. Oli pie­niä ko­ti­seu­ro­ja, joi­hin ko­koon­tui muu­ta­mia seu­ra­vie­rai­ta. Oli myös paik­ka­kun­tia, jois­sa osal­lis­tu­jia oli yli sata ja kau­kai­sim­mat vie­raat oli­vat saa­pu­neet kä­vel­len kym­me­nien ki­lo­met­rien ta­kaa.

Löy­tä­jän ar­mo

Seu­ra­vie­rai­na oli pal­jon lap­sia, jo­ten toi­nen puhe to­teu­tet­tiin usein py­hä­kou­lu­na. Seu­ra­kut­sua oli kuu­lu­tet­tu su­ku­lai­sil­le, ys­tä­vil­le ja naa­pu­reil­le. Saim­me ko­kea, kuin­ka Ju­ma­la kut­sui val­ta­kun­taan­sa ja kuu­li­joil­la oli Ju­ma­lan sa­nan näl­kä.

Ju­ma­lan sana on le­vin­nyt Ke­ni­as­sa laa­jal­le. Useim­mi­ten seu­rois­sa kuun­nel­laan What­sAp­pil­la lä­he­tet­ty seu­ra­pu­he, joka tul­ka­taan pai­kal­li­sel­le kie­lel­le.

Nii­den poh­jal­ta seu­ra­vie­raat käy­vät kes­kus­te­lu­ja Ju­ma­lan ar­mos­ta ja us­kon lah­jas­ta. Mo­net ovat näin löy­tä­neet Ju­ma­lan val­ta­kun­nan ja oma­koh­tai­sen us­kon.