Päi­vä­mies

Päi­vä­mie­hes­sä al­koi täl­lä vii­kol­la uu­si pals­ta. Sii­nä pää­se­vät esil­le Raa­ma­tun nai­set ja hei­dän elä­män­ta­ri­nan­sa.

Aa­da­min ei ol­lut hyvä ol­la yk­sin. Sik­si Ju­ma­la loi Aa­da­min kyl­ki­luus­ta Ee­van. Kun Aa­dam näki vai­mon­sa, hän ihas­tui. Aa­dam kut­sui vai­mo­aan ni­mel­lä Ee­va, joka tar­koit­taa ’kaik­kien elä­vien äi­ti’.

Aa­da­min ja Ee­van rak­kaus to­teu­tui avi­o­lii­tos­sa, jon­ka Ju­ma­la aset­ti. Ee­va tuli ras­kaak­si ja syn­nyt­ti Kai­nin sekä myö­hem­min Abe­lin ja Se­tin. Ee­vas­ta tuli ih­mis­su­vun kan­ta­äi­ti.

Ee­va ei voi­nut vas­tus­taa pa­ho­lai­sen tar­jous­ta, vaan ot­ti kiel­le­tyn he­del­män ja tar­jo­si mie­hel­leen­kin. Kun Ju­ma­la ky­syi Ee­val­ta, mitä tämä oli teh­nyt, Ee­va syyt­ti käär­met­tä. Ju­ma­la ki­ro­si käär­meen, mut­ta sa­mal­la Ee­va sai lu­pauk­sen kuo­le­man voit­ta­mi­ses­ta ja pe­las­tuk­ses­ta.

Syn­tiin­lan­kee­muk­sel­la oli py­sy­viä seu­rauk­sia. Kuo­le­ma oli yh­tei­nen ja va­ka­vin ran­gais­tus Ee­val­le ja Aa­da­mil­le. Ee­val­le Ju­ma­la sa­noi: ”Minä teen suu­rik­si si­nun ras­kau­te­si vai­vat, ja ki­vul­la sinä olet syn­nyt­tä­vä lap­se­si. Kui­ten­kin tun­net ha­lua mie­hee­si, ja hän pi­tää si­nua val­las­saan.”

Kun ai­ka oli täy­tet­ty, tuli toi­nen Ee­va. Hä­nes­tä syn­tyi uu­si Aa­dam, Jee­sus, joka pol­ki rik­ki käär­meen pään. Ki­rot­tu maa kas­vat­ti hä­nel­le or­jan­tap­pu­rak­ruu­nun.

Teks­ti on ly­hen­nel­mä Kei­jo Nis­si­län kir­joi­tu­kes­ta kir­jas­ta Raa­ma­tun nai­sia Ee­vas­ta Pris­caan. Toim. Mar­ja-Lii­sa Si­vu­la ja Rai­li Oja­leh­to. SRK 2011.