JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Jään reu­nal­la

Hakulinen Juha
Aiemmat blogit
13.9.2017 6.30

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420170913063000

Koh­ta­sim­me ran­nal­la. Ker­roit ai­ko­va­si joen yli toi­sel­le ran­nal­le. Va­roit­te­lin hei­kois­ta syys­jäis­tä. Väi­tit jään kes­tä­vän ja tun­nis­ta­va­si vaa­ral­li­set koh­dat. Ker­roin pa­ris­ta vas­taa­vas­ta ti­lan­tees­ta, jos­sa oli käy­nyt huo­nos­ti.

Ky­syit, mik­si en tu­ke­nut si­nua ta­voit­tees­sa­si, vaan päin­vas­toin ha­lu­sin kään­tää pää­si. Yri­tin va­kuu­tel­la, et­tä ai­kee­ni oli­vat pel­käs­tään hy­vän­tah­toi­set. Tah­doin, et­tei si­nul­le ta­pah­tui­si mi­tään va­hin­koa. Tun­nus­tin kui­ten­kin, et­tei mi­nul­la ole mi­tään omaa ko­ke­mus­ta juu­ri tä­män koh­dan vir­tauk­sis­ta ja jää­ti­lan­tees­ta. Mut­ta tie­sin, et­tä ne myös muut­tu­vat tal­ven mit­taan.

Ker­roit tie­tä­vä­si, et­tä vaa­ral­li­set vir­tauk­set ja hei­kot koh­dat oli­vat toi­saal­la, ei täs­sä koh­den jo­kea. Sa­noit myös tie­tä­vä­si, et­tä joki on täs­tä koh­den niin ma­ta­la, et­tei jään pet­tä­es­sä pää­si­si edes mi­tään suur­ta va­hin­koa syn­ty­mään.

Huo­le­ni ei hel­lit­tä­nyt. Ke­ho­tin vie­lä har­kit­se­maan asi­aa. Ker­roin, kuin­ka van­hem­mat oli­vat va­roi­tel­leet mi­nua hei­kois­ta jäis­tä. Tus­kas­tuit hie­man: Ovat­ko mo­tii­vi­si edes oi­ke­at? Ha­lu­ai­sit­ko ken­ties pohjm­mil­ta­si it­se­kin toi­sel­le puo­len jo­kea? Tai jos­pa olet­kin ka­teel­li­nen pyr­ki­myk­sil­le­ni? Vai pel­käät­kö lii­kaa seu­raa­muk­sia?

Pää­ni pai­nui. Tun­tui ah­dis­ta­val­ta, mut­ta en kek­si­nyt enää juu­ri mi­tään sa­not­ta­vaa. ”Tee niin kuin olet päät­tä­nyt, en voi si­nua es­tää”, sa­noin. Hy­väs­te­lim­me pie­nen tun­ne­kuo­hun vie­lä val­li­tes­sa. Kään­nyit kan­noil­la­si joen suun­taan ja läh­dit.

Ei, ei ol­lut ky­sy­mys luon­non jääl­le läh­te­mi­ses­tä vaan us­kon ra­jo­jen tes­taa­mi­ses­ta. Täs­sä teks­tis­sä olen ku­van­nut kes­kus­te­lu­ja, joi­ta olen käy­nyt eri ih­mis­ten kans­sa. Ne ovat opet­ta­neet mi­nul­le sen, et­tä va­roi­tuk­set us­ko­ne­lä­mään liit­ty­vis­tä vaa­rois­ta on ai­na syy­tä ot­taa va­ka­vas­ti. Lii­an usein jää on pet­tä­nyt ja elä­vä us­ko on ka­don­nut, kuol­lut. Ajal­li­seen kuo­le­maan ver­ra­ten on ero­na kui­ten­kin se, et­tä ih­mi­sel­lä on vie­lä pa­laa­mi­sen mah­dol­li­suus. Se luo toi­voa.

JuhaHakulinen
Operoin tällä hetkellä monipuolisesti musiikin parissa yrittäjänä ja musiikkituottajana. Musiikki on minulle tärkeää myös vapaa-ajalla, muutoin saatan rentoutua pelikentillä, kalavesillä tai sukututkimuksen parissa. Olen kiinnostunut muistakin taidemuodoista sekä filosofiasta ja teologiasta. Syvälliset pohdiskelut näiden aiheiden parissa ovat minulle ominaisia. Käyn tarpeen tullen mielelläni myös keskusteluja blogieni aiheista.
14.8.2020

Kun si­nun sa­na­si avau­tuu, se va­lai­see, tyh­mä­kin saa sii­tä ym­mär­rys­tä. Ps. 119:130

Viikon kysymys