JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Luot­ta­mus Ju­ma­laan tuo avun

Junttila Sirkka
Aiemmat blogit
6.11.2016 6.26

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420161106062600

Ve­si­juok­su on ter­veel­lis­tä lii­kun­taa. Hy­vän lii­kun­nan ohes­sa ta­paa ui­ma­hal­lis­sa ai­na tut­tu­ja ja voi si­vu­men­nen vä­hän pu­hel­la ou­dom­pien­kin kans­sa.

Erääl­tä ker­ral­ta jäi eri­koi­sen läm­mit­tä­vä muis­to. Alun toi­sel­la vuo­del­la ole­van pik­ku­po­jan ole­mus osoit­ti val­ta­vaa luot­ta­mus­ta, kun hän te­pas­te­li suih­kus­sa äi­tin­sä lä­hei­syy­des­sä. Su­loi­nen lap­si taa­per­si äi­din kä­des­tä kiin­ni pi­tä­en sau­naan­kin. Ei hän epä­röi­nyt ei­kä vas­tus­tel­lut, vaik­ka oli en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na. Hä­nel­lä oli täy­si luot­ta­mus äi­din hoi­vaan ja äi­din oh­jauk­seen.

Olen mie­les­sä­ni muis­tel­lut tuo­ta su­lois­ta nä­kyä jo viik­ko­ja. Se joh­dat­ti mi­nut miet­ti­mään: Mi­ten me suh­tau­dum­me mei­tä oh­jai­le­vaan esi­val­taan? En­tä Raa­ma­tun ope­tuk­seen? Luo­tam­me­ko Ju­ma­lan joh­da­tuk­seen? Raa­ma­tus­sa meil­le ker­ro­taan mo­nia esi­merk­ke­jä us­kon kuu­li­ai­suu­des­ta, joka pe­rus­tuu luot­ta­muk­seen.

Muis­tam­me, mi­ten Ab­ra­ham luot­ti Ju­ma­laan ja oli val­mis uh­raa­maan poi­kan­sa­kin, kun Ju­ma­la niin neu­voi te­ke­mään. Mut­ta Ju­ma­la ei sal­li­nut kui­ten­kaan pa­han ta­pah­tua. "Sil­lä Her­ra tei­dän Ju­ma­lan­ne ko­et­te­lee tei­tä, tie­tääk­sen­sä, ra­kas­tat­te­ko Her­raa tei­dän Ju­ma­laan­ne kai­kes­ta sy­dä­mes­tän­ne ja kai­kes­ta sie­lus­tan­ne" (5. Moos. 13:3). Ju­ma­laan luot­ti­vat ne nuo­ru­kai­set, jot­ka ku­nin­kaan mää­räys­tä uh­ma­ten kuun­te­li­vat oman­tun­non ään­tä ja jou­tui­vat lei­jo­nien luo­laan ja tu­li­seen pät­siin ja mui­hin ko­et­te­le­muk­siin. Nuo­ru­kai­set luot­ti­vat Ju­ma­lan tah­toon ja hei­dän kaut­tan­sa kir­kas­tet­tiin ku­nin­kaal­le sitä, et­tä he us­koi­vat Ju­ma­laan.

Mo­nes­ti olen elä­mäs­sä­ni miet­ti­nyt, mis­tä tie­tää, on­ko jo­kin asia it­sel­le hy­väk­si vai vie­kö se kau­em­mak­si Ju­ma­las­ta. Usein olen jou­tu­nut käy­mään pai­nia it­se­ni kans­sa. Sil­loin ovat luo­tet­ta­vat ys­tä­vät, saat­to­mie­het, ol­leet kal­li­sar­voi­sia. Heil­le saam­me luot­ta­vai­ses­ti pu­hua asi­ois­tam­me ja hei­dän kans­saan rat­koa on­gel­mi­am­me. Us­kol­li­sia ys­tä­viä saam­me pyy­tää Ju­ma­lal­ta.

Eri­koi­ses­ti sota-ai­ka opet­ti Suo­men kan­saa luot­ta­maan Ju­ma­laan. Ru­koil­tiin Ju­ma­lal­ta apua, kun näh­tiin, et­tä omat voi­mat ei­vät riit­tä­neet. Ju­ma­lal­ta saam­me nyt­kin pyy­tää luot­ta­vai­ses­ti apua omis­sa tais­te­luis­sam­me.

"Mes­ta­ri, kes­kel­lä saas­tu­van ajan suo mei­dän seu­ra­ta neu­vo­ja sa­nan, et­tem­me muut­tui­si maa­il­man mu­kaan, ei­kä sun lau­mas­tas ek­syi­si ku­kaan" (Sl 180:2).

SirkkaJunttila
Olen syntynyt Haapavedellä. Elämäntyöni tein farmaseuttina Nivalan apteekissa. Puolison kuolemasta on jo yli kaksikymmentä vuotta. Olimme suunnitelleet yhteistä vanhuutta nauttiaksemme pitkän ja rasittavankin työuran jälkeen toistemme seurasta – mutta toisin kävi. Matkan oli jatkuttava ilman rakkaan puolison tukea. Taivaan Isä on kuitenkin johtanut hyvin elämääni. Ympärilläni on rakastavia, huolehtivia lasten perheitä ja ystäviä lähellä ja kaukana. sirkka.junttila@kotinet.com
14.8.2020

Kun si­nun sa­na­si avau­tuu, se va­lai­see, tyh­mä­kin saa sii­tä ym­mär­rys­tä. Ps. 119:130

Viikon kysymys