JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Toi­sin­päin

31.12.2016 6.43

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420161231064300

Jos asi­at oli­si­vat men­neet, niin kuin it­se ne tei­ni-ikäi­se­nä ty­tön­hu­pak­ko­na suun­nit­te­lin, oli­sin nyt var­maan­kin vä­hin­tään 10-lap­si­sen suur­per­heen äi­ti. Jem­ma­sin ylä­kaa­pin ko­me­roon kirp­pu­to­ril­ta os­ta­mi­a­ni pie­niä vil­la­tak­ke­ja, kaik­kea kau­nis­ta vaa­te­kap­pa­let­ta, jota ajat­te­lin tu­le­vas­sa per­heyh­tei­sös­sä tar­vit­se­va­ni. Siel­tä ne ovat pik­ku hil­jaa ti­pah­del­leet ted­dy-kar­hu­jen ja mol­la­mai­jo­jen asus­teik­si si­sa­rus­ten las­ten leik­kei­hin.

Sy­ty­tän kynt­ti­län ja kat­son kau­kai­suu­teen. Kaik­ki on­kin men­nyt toi­sin­päin.

Ai­na Ou­lun rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä käy­des­sä­ni muis­tot tul­vi­vat mie­leen. Nuo­ruus­vuo­si­na sin­ne oli pääs­tä­vä isoi­hin seu­roi­hin ja sa­mal­la kat­so­maan poi­kia. Jos­kus ku­va­sin ko­ke­muk­si­a­ni päi­vä­kir­jaan­kin: "Se kat­to, kyl­lä var­mas­ti se vil­kas sii­nä, kun se meni ohi kah­vi­os­sa. Mie kään­sin ai­van pa­nii­kis­sa pään pois.”

Iloit­kaam­me niin kau­an kuin olem­me nuo­ria! Gau­de­a­mus igi­tur, iu­ve­nes dum su­mus! Minä muis­tan sun var­joi­sat ku­jas, nuo­ruu­tein! Nuo­ruu­den pe­rään hai­kail­laan, minä en juu­ri­kaan. On hyvä elää vä­hän jär­ke­väm­pä­nä ai­kui­se­na, ai­na­kin toi­von mu­kaan jär­ke­väm­pä­nä.

Ko­koon­nuim­me juu­ri vas­ti­kään Vil­li­ker­hon kans­sa. Se on lii­kun­taan eri­kois­tu­nut ker­ho, jos­sa on mu­ka­na 30–50-vuo­ti­ai­ta, pää­o­sin sink­ku­ja, ym­pä­ri Suo­men. Vii­koit­tain voi jo­kai­nen ha­lu­tes­saan lait­taa Fa­ce­boo­kiin ki­lo­met­rit, jot­ka on liik­ku­nut ja ne yn­nä­tään yh­teen. Ta­voit­tee­na on muut­taa nimi Mil­li­ker­hok­si eli saa­vut­taa mil­joo­na ki­lo­met­riä. Vil­li­ker­hon kaut­ta olen saa­nut ys­tä­viä, joi­hin en var­mas­ti muu­ten oli­si tu­tus­tu­nut. Työ­e­lä­mäs­sä ja van­hem­pa­na tu­tus­tu­mi­nen toi­siin ih­mi­siin ei ole niin no­pe­aa kuin nuo­ruus- ja opis­ke­lu­vuo­si­na, jol­loin po­ruk­ka oli tii­vis ja ym­pä­ril­lä oli kym­me­nit­täin sa­mas­sa ti­lan­tees­sa ole­via, sa­ma­ni­käi­siä ih­mi­siä. Olem­me viet­tä­neet Vil­li­ker­hon synt­tä­rei­tä vuo­sit­tain ja ta­van­neet muu­ten­kin ai­na jos­sain päin Suo­mea.

Suur­per­heel­le aja­tel­lun val­ta­van ener­gi­a­mää­rän olen suun­nan­nut toi­saal­le, har­ras­tuk­siin, opis­ke­luun, työ­hön. Nyt olen on­nel­li­nen juu­ri täs­tä elä­män­ti­lan­tees­ta.

Mi­ten elä­mä me­nee kai­kil­la niin kuin me­nee? En löy­dä vas­taus­ta, vaik­ka kuin­ka miet­ti­sin. Elä­mä on val­ta­van suu­ri ky­sy­mys­merk­ki il­man vas­taus­ta. Lop­puun saak­ka. Tär­kein­tä on on­ni täs­sä het­kes­sä, kynt­ti­län­va­los­sa.

KatiKanto
Olen nelikymppinen nainen Lapista, kotoisin rajalta, Torniosta. Tällä hetkellä asun Rovaniemellä. Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Kirjoittaminen, kuvataiteet, liikunta ja laulaminen ovat minulle tärkeitä asioita. Palautetta blogiteksteihini voi antaa sähköpostiin: kati.kanto6(at)gmail.com.
19.9.2020

Muis­ta­kaa tämä: joka niu­kas­ti kyl­vää, se niu­kas­ti niit­tää, ja joka run­saas­ti kyl­vää, se run­saas­ti niit­tää. 2. Kor. 9:6

Viikon kysymys