JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Hartauskirjoitukset

Kiitospsalmi Luojan hyvyydestä

Siionin Lähetyslehti
Hartauskirjoitukset
11.2.2015 12.47

Juttua muokattu:

1.1. 23:50
2020010123505920150211124700

Ps. 100:1–5

Raa­ma­tun vir­si­kir­jak­si kut­sut­tu Psal­mien kir­ja il­men­tää kil­voit­te­li­joi­den tun­te­muk­sia. Mo­nen kirk­kom­me ny­kyi­sen vir­si­kir­jan vir­ren läh­tö­koh­ta on psal­meis­sa. Psal­mei­hin si­säl­tyy ka­tu­mus­ta, syn­nin­tun­nus­tus­ta, kii­tos­ta, ylis­tys­tä ja luot­ta­mus­ta Ju­ma­lan lu­pauk­siin. Nii­tä voi ryh­mi­tel­lä si­säl­tö­jen­sä ja tyy­lin­sä mu­kaan.

Psal­mi 100 on si­säl­löl­li­ses­ti kii­tosp­sal­mi. Uu­sim­mas­sa raa­ma­tun­kään­nök­ses­sä se on ot­si­koi­tu: ”Tul­kaa rie­mui­ten Her­ran temp­pe­liin!” Psal­mis­sa on mo­nien mui­den psal­mien ta­voin sel­keä kuva Ju­ma­las­ta Luo­ja­na, jol­le kuu­luu kun­nia (Ps.100:3).

Kir­joit­ta­ja vä­lit­tää ku­van Ju­ma­las­ta, joka pi­tää kan­sas­taan hy­vää huol­ta. Koko luo­ma­kun­ta saa osak­seen Ju­ma­lan hy­vyyt­tä. Psal­min­kir­joit­ta­ja pyy­tää­kin: ”Iloit­se, maa!” (Ps. 100:1.) Bib­li­as­sa on joh­dan­to­kir­joi­tus tä­hän psal­miin liit­ty­en: ”Kau­nis ke­hoi­tus har­taas­ti Kris­tus­ta Luo­jaam­me, lu­nas­ta­jaam­me ja hol­hoo­jaam­me pal­ve­le­maan.”

Her­ran kan­sa, lai­tu­men lam­paat

Ju­ma­lan lap­si ko­kee kuu­lu­van­sa Her­ran kan­saan ja lau­maan. Psal­min kuva lai­tu­men lam­pais­ta on tut­tu, tur­val­li­nen. Van­han tes­ta­men­tin pro­fee­tois­ta lam­paat ja pai­men­tee­ma ovat voi­mal­li­ses­ti esil­lä He­se­kie­lil­lä. He­se­kie­lin kir­jan luku 34 päät­tyy sa­noi­hin: ”Te ih­mi­set, olet­te mi­nun lam­paa­ni, mi­nun lai­tu­me­ni lam­paat. Minä olen tei­dän Ju­ma­lan­ne. Näin sa­noo Her­ra Ju­ma­la.”

Uu­den tes­ta­men­tin tun­ne­tuin kuva löy­tyy Jo­han­nek­sen evan­ke­liu­mis­ta. Lam­mas­ten pai­men osoit­taa rak­kau­ten­sa sy­vyy­den lam­pai­taan koh­taan: ”Minä olen hyvä pai­men, oi­kea pai­men, joka pa­nee hen­ken­sä alt­tiik­si lam­pai­den puo­les­ta” (Joh. 10:11). Täl­lai­ses­ta rak­kau­des­ta ja Ju­ma­lan hy­vyy­des­tä osal­li­nen ih­mi­nen voi puh­je­ta kii­tos­lau­luun.

Pai­menp­sal­mi 23 avaa sil­miem­me eteen jo en­sim­mäi­ses­sä ja­kees­sa ku­van sii­tä, mitä mer­kit­see oi­ke­an pai­me­nen seu­raa­mi­nen: ”Her­ra on mi­nun pai­me­ne­ni, ei mi­nul­ta mi­tään puu­tu.” Täl­lai­sen hy­vyy­den ko­ke­mi­nen voi joh­dat­taa Ju­ma­lan lap­sen pal­ve­le­mi­sen lah­jan ää­rel­le. Ju­ma­lan lap­si saa ru­kouk­ses­sa pyy­tää voi­maa sii­hen, et­tä jak­saa mat­kal­laan viet­tää ju­ma­lan­pal­ve­lus­ta ja saa voi­maa Her­ran­sa ja hä­nen lau­man­sa pal­ve­le­mi­seen. ”Ja joka pal­ve­lee, pal­vel­koon voi­mal­la, jon­ka Ju­ma­la an­taa, jot­ta Ju­ma­la tu­li­si kai­kes­sa kir­kas­te­tuk­si Jee­suk­sen Kris­tuk­sen kaut­ta” (1. Piet. 4:11).

Iä­ti kes­tä­vä ar­mo

Van­han tes­ta­men­tin ajan temp­pe­li­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sen kuva on mer­kit­tä­vä. Psal­mi­lau­la­ja pyy­tää tu­li­joi­ta kiit­tä­mään Her­raa jo temp­pe­lin por­teil­la. Esi­pi­hoil­la saa lau­laa rie­mui­ten ylis­tys­tä Her­ran ni­mel­le. Py­hä­kös­sä vie­te­tään ju­ma­lan­pal­ve­lus­ta.

Rie­mu­nai­he on sel­keä: su­ku­pol­ves­ta toi­seen kes­tää Ju­ma­lan ar­mo. Her­ran hy­vyys on mit­taa­ma­ton, hä­nen ar­mon­sa ikui­nen. Ju­ma­la on lu­pauk­sis­saan us­kol­li­nen: ”Vaik­ka vuo­ret järk­kyi­si­vät ja kuk­ku­lat hor­jui­si­vat, mi­nun rak­kau­te­ni si­nuun ei jär­ky ei­kä mi­nun rau­han­liit­to­ni hor­ju, sa­noo Her­ra, si­nun ar­mah­ta­ja­si” (Jes. 54:10).

Psal­mien kir­jan hep­re­an­kie­li­nen nimi te­hil­lim mer­kit­see suo­men­net­tu­na ylis­tys­lau­lu­ja. Krei­kan­kie­li­nen sana psal­mos mer­kit­see puo­les­taan suo­men­net­tu­na kie­li­soit­ti­mil­la sä­es­tet­tyä lau­lua. Ku­nin­gas Daa­vid, joka oli psal­mi­ru­noi­li­ja, oli tai­ta­va sä­es­tä­jä. Pai­men­poi­ka lä­hes­tyi ja ilah­dut­ti ai­ka­naan har­pun­soi­tol­la ku­nin­gas Sau­lia, kun ku­nin­kaal­la oli mur­hei­ta.

Vir­si­kir­jam­me tut­tu kii­tos- ja ylis­tys­vir­si 332 muis­tut­taa psal­mia 150: ”Kii­tos Ju­ma­lal­lem­me soi­koon sy­dä­mes­täm­me vir­sin, lau­luin, psalt­ta­rein, har­puin, hui­luin, kan­te­lein.”

Pe­las­tus tu­lee ar­mos­ta

Seu­ra­huo­nees­sa kai­ku­van voi­mak­kaan lau­lun kii­tok­sen ja ylis­tyk­sen ai­he on edel­leen sama kuin psal­mis­sa 100: Her­ra ja hä­nen hy­vyy­ten­sä. Sii­o­nin pal­ve­lu­työs­sä voi sa­moin ko­kea iloa ja kii­tol­li­suut­ta.

Tär­kein ylis­tyk­sen ai­he on Her­ran ar­mo. Seu­ra­huo­nee­seen saa­pu­va Ju­ma­lan kan­sa tu­lee Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon, saa­maan ra­vin­toa mat­kal­leen. Hyvä Pai­men on vii­toit­ta­nut lau­mal­leen tien pe­ril­le as­ti. Hän on an­ta­nut hen­ken­sä lam­mas­ten edes­tä. Pe­las­tus ja ikui­nen elä­mä tu­lee Her­ran kan­sal­le, jo­kai­sel­le lai­tu­men lam­paal­le lah­ja­na, ar­mos­ta. Sik­si psal­min­kir­joit­ta­ja ke­hot­taa mat­kan­te­ki­jää ylis­tä­mään Ju­ma­laa, jon­ka ar­mo kes­tää ikui­ses­ti.

Juha Sep­pä­lä

Jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 2/2015