Savi valajansa käsissä
Savenvalajat olivat Raamatun ajan ihmisille tuttuja käsityöläisiä. Savenvalaja teki savesta pyörivää pöytää työvälineenään käyttäen taitavasti erilaisia esineitä. Tuohon aikaan esimerkiksi jokaisessa kodissa käytettävät astiat valmistettiin pääasiassa savesta.
Profeetta Jeremia sai savenvalajan työstä havainnollisen aiheen julistukselleen. Jumala kehotti Jeremiaa menemään savenvalajan työpajaan. Siellä hän saisi kuulla, mitä Jumala sanoisi hänelle. (Jer 18:2.)
Savenvalajan työpajassa Jeremia näki savenvalajan työskentelevän pyöränsä ääressä. Jos valmistumassa oleva astia meni pilalle hänen käsissään, hän muotoili samasta savesta uuden. Savenvalaja teki juuri sellaisia astioita kuin hän itse halusi. (Jer. 18:3–4.)
Kaikkivaltias Jumala
Jumala käytti savenvalajan työtä havaintokuvana sanomalleen. Jeremia sai kuulla Herralta, että hän voisi tehdä Israelin kansalle samalle tavalla kuin savenvalaja teki savelleen. Niin kuin savi oli valajan käsissä, niin Israelin kansa oli Jumalan käsissä. Jumala voisi päätöksellään repiä, tuhota ja hävittää kansan tai valtakunnan. Jos kansa kuitenkin luopuisi pahuudestaan, Jumala voisi muuttaa mieltään eikä antaisi rangaistuksen kohdata sitä. (Jer. 18:6–8.)
Jumala saattoi myös päättää, että hän rakentaisi tai istuttaisi kansan tai valtakunnan. Jos kansa kuitenkin tekisi pahaa eikä tottelisi Jumalaa, hän muuttaisi mielensä eikä antaisi sille sitä hyvää, minkä oli luvannut. (Jer. 18:9–10.)
Jumala opetti Jeremian kautta sitä, että hän on kaikkivaltias. Jokaisen kansan ja ihmisen kohtalo on hänen käsissään. Jumala vihaa syntiä, mutta rakastaa syntistä ihmistä. Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa (Room. 6:23).
Uusi mahdollisuus
Jeremian tuli nyt vakavasti varoittaa Juudan ja Jerusalemin asukkaita. Jumalalla oli olemassa suunnitelma heitä vastaan, hän valmisteli heille onnettomuutta heidän syntielämänsä vuoksi. Jumala voisi kuitenkin vielä muuttaa suunnitelmaansa, mikäli he kääntyisivät pahoilta teiltään, tekisivät hyvää ja eläisivät oikein. (Jer. 18:11.)
Jumala tarjosi hänen yhteydestään pois joutuneille ihmisille siis vielä uuden mahdollisuuden. Vaikka Jeremian julistuksessa oli ankara perussävy, sisälsi se kuitenkin toivon näköalan. Jumala voisi muovata pilalle menneestä astiasta uuden esineen. Syntielämään ja epäjumalien palvontaan hairahtuneilla ihmisillä ja koko kansalla oli vielä mahdollisuus nöyrtyä parannukseen, muuttaa elämänsä suuntaa ja palata Jumalan yhteyteen.
Miten Jumala, suuri savenvalaja, työskentelee tässä ajassa? Jumala yhä valtakuntansa kautta ilmoittaa samaa sanomaa kuin Jeremia julisti ajallaan. Epäuskoista ihmistä kehotetaan kääntämään suuntaansa ja tekemään parannus syntielämästään. Jeremian kirjaa lukiessa havaitsee, että monet synnin muodot ovat säilyneet vuosituhansien saatossa ennallaan. Pahinta on, että ihmiset kääntyvät pois Jumalan luota ja lähtevät seuraamaan vääriä ja olemattomia jumalia (Jer. 1:5).
Kun ihminen havaitsee syntisyytensä ja haluaa tehdä parannuksen, Jumala muovaa hänestä Jeesuksessa Kristuksessa uuden ihmisen. Hän saa kuulla uskovaisen ihmisen julistavan syntien anteeksiantamusta Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Armahdettua syntistä Jumala ei katso enää virheellisenä ja hänelle kelpaamattomana ihmisenä. Jeesuksen lunastustyön uskominen omien syntien sovituksesi merkitsee siis uuden rakentumista. Silloin pilalle mennyt saviastia muovataan uudeksi ja virheettömäksi.
Jumala antaa yksittäisille ihmisille ja kokonaisille kansakunnillekin yhä etsikonaikoja. Tuolloin Jumala erityisellä tavalla lähestyy ihmistä ja kutsuu häntä parannukseen ja Jumalan valtakunnan yhteyteen. On tärkeää, että Jumalan kutsu otetaan vakavasti. On mahdollista, että ihminen paaduttaa sydämensä, jos hän hylkää Jumalan kutsun. Ihminen ei silloin enää kuulekaan Jumalan ääntä ja parannus jää tekemättä. Etsikkoaikana pätee Jumalan sana: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3:15).
Täyttynyt lupaus
Jeremian aikana kuultiin evankeliumia, ilosanomaa, tulevasta Vapahtajasta: ”Aika tulee”, sanoo Herra, ”jolloin minä täytän Israelin ja Juudan heimoille antamani lupauksen. Kun se aika koittaa, Daavidin suvusta nousee Vanhurskas Verso. Hän saattaa maassa voimaan oikeuden ja vanhurskauden. Niinä päivinä Juuda saa avun, ja Jerusalem elää turvassa. Häntä kutsutaan tällä nimellä: ”Herra on meidän vanhurskautemme” (Jer. 33:14–16).
Jumala osoitti Jeremian aikalaisille pitkämielisyyttään, laupeuttaan ja armahtavaisuuttaan. Näin hän on tehnyt kaikkina aikoina ja tekee vieläkin. Psalmissa 103 Jumalan armollisuutta kuvataan puhuttelevasti: ”Anteeksiantava ja laupias on Herra. Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri. Ei hän iäti meitä syytä, ei hän ikuisesti pidä vihaa. Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet.” (Ps. 103:8–10.)
Samaa ilosanomaa kuulutetaan vieläkin Jumalan valtakunnasta. Profeetta Jeremian julistama lupaus on kuitenkin muuttunut täyttyneeksi lupaukseksi: ”Elämä ilmestyi, me olemme nähneet sen, ja siitä me todistamme. Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille. Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, jotta teilläkin olisi yhteys meihin. Meillä on yhteys Isään ja hänen Poikaansa Jeesuksen Kristukseen” (1. Joh. 1:2–3).
Antti Savela
Tekstissä käsitellään seuraavaa raamatunkohtaa: Jer. 18.
Julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 9/2014.
Kuva: Päivi Peltoniemi
Jeesus sanoo: ”Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen.” Joh. 10:9
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
