JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Armeliaalle käy hyvin

Matkaevääksi
7.9.2022 10.30

Juttua muokattu:

7.9. 10:25
2022090710252620220907103000

Erkki Alasaarela

Erkki Alasaarela

Mika Mu­ta­nen

En­si pyhä on lä­him­mäi­sen sun­nun­tai. Psal­mis­sa 112 ker­ro­taan oi­ke­a­mie­li­ses­tä ih­mi­ses­tä näin: ”Hy­vin käy sen, joka on ar­me­li­as ja lai­naa omas­taan muil­le, sen, joka ai­na toi­mii oi­keu­den mu­kaan.”

Jaa­kob moit­tii kir­jees­sään ih­mi­siä, jot­ka an­ta­vat kun­ni­a­pai­kan rik­kail­le, mut­ta sy­sää­vät köy­hät ja nuk­ka­vie­rut syr­jään. Hä­nen mu­kaan­sa ih­mis­ten erot­te­lu on syn­tiä ja rik­koo lain ku­nin­gas­käs­kyä ”Ra­kas­ta lä­him­mäis­tä­si niin kuin it­se­ä­si”.

Ker­to­mus lau­pi­aas­ta sa­ma­ri­a­lai­ses­ta osoit­taa, et­tä apu ja loh­tu voi­vat tul­la sel­lai­sen kaut­ta, jota maa­il­ma hal­vek­suu. Jee­sus kul­kee usein maan pääl­lä köy­häs­sä ja hal­vas­sa muo­dos­sa, rää­syi­se­nä ja ku­ma­ra­na, mut­ta kart­taa kun­ni­an kuk­ku­loi­ta ja ho­vie­lä­mää.

Pyhä Hen­ki neu­voo, et­tem­me hal­vek­si­si ih­mi­siä, joi­den elä­mä on men­nyt pois rai­teil­taan päih­tei­den, irs­tau­den tai muun syn­nin vuok­si. Poh­jal­le va­jon­nut on usein pal­jas ja tur­has­ta kun­ni­as­taan rii­sut­tu. Juu­ri täl­lai­sen rik­ki lyö­dyn ih­mi­sen lau­pi­as sa­ma­ri­a­lai­nen ot­ti hoi­viin­sa ja si­toi hä­nen haa­van­sa.

Vuo­si­kym­me­niä sit­ten eräs pap­pi ker­toi lauk­ku­kaup­pi­aas­ta, joka tuli myy­mään rih­ka­maa pa­pin ko­tiin. Päih­teet ja huo­no elä­mä oli­vat jät­tä­neet ru­jot jäl­ken­sä kaup­pi­aan ul­koi­seen ole­muk­seen. Pap­pi to­te­si, et­tä hän­kin on kaup­pi­as, mut­ta tar­jo­aa ta­va­raan­sa vain il­mai­sek­si. Ih­me ta­pah­tui: mies ot­ti pa­pin tar­jo­a­man ta­va­ran, evan­ke­liu­min, iloi­ten vas­taan ja läh­ti kor­jaa­maan asi­oi­ta nii­den kans­sa, joi­ta vas­taan hän oli rik­ko­nut.

Kun pap­pi ker­toi ta­pah­tu­nees­ta naa­pu­reil­leen, he tyr­mis­tyi­vät: ”Mitä sinä olet men­nyt te­ke­mään! Mies­hän voi ol­la vaik­ka ros­vo, ja sinä me­net il­mai­sek­si an­ta­maan hä­nen kon­nan­kouk­kun­sa an­teek­si!”

Ryö­vä­rin ar­mo kuu­luu kai­kil­le – sel­lai­sel­le­kin, jon­ka elä­mä on ol­lut täyn­nä epä­on­nis­tu­mis­ta ja syn­tiä. Sii­nä ei ky­sy­tä, mi­hin ai­kaan vii­ni­tar­han isän­tä on kut­su­nut mei­dät Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Vii­mei­sel­lä tun­nil­la kut­sut­tu saa sa­man pal­kan kuin aa­mu­var­hain töi­hin tul­lut. Ju­ma­la ei mak­sa­kaan an­si­oi­den mu­kaan, vaan ar­mos­ta.

Ju­ma­la, an­na meil­le vii­saut­ta tar­jo­ta tai­vaan ta­va­roi­ta lä­him­mäi­sil­lem­me!

4.10.2022

Herra, sinä valmistat meille rauhan. Myös se on sinun tekoasi, niin kuin kaikki mitä me olemme saaneet aikaan. Jes. 26:12

Viikon kysymys