Seppo Parkkila
Kuluneen kevään aikana olemme kokeneet poikkeustilan, jota emme etukäteen osanneet aavistaa. COVID-19-pandemia levisi nopeasti ympäri maailman. Miljoonia ihmisiä on sairastunut koronavirusinfektioon, ja satoja tuhansia on kuollut taudin seurauksena.
Suomessakin kokoontumisia rajoitettiin, koulut suljettiin, monet siirtyivät kuukausien ajaksi etätöihin ja Uudenmaan maakunta eristettiin vajaan kolmen viikon ajaksi. Kokoontumisrajoitusten takia myös jumalanpalvelukset ja seurat siirtyivät nettilähetyksiksi. Rajoituksia on viime aikoina hieman höllennetty, mutta pandemian aiheuttanut virus ei ole mihinkään hävinnyt. Siksi myös kesän Suviseurat ja opistoseurat lähetetään pelkästään radion ja netin kautta – jos Jumala suo.
Viime aikoina olen pohtinut monta kertaa, että onneksi pandemia ilmaantui vasta vuonna 2020 eikä esimerkiksi 20 vuotta aikaisemmin. Vieläkin on samoin kuin oli Jeesuksen maanpäällisen vaelluksen aikana: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän” (Matt. 9:37).
Nyt meillä on kuitenkin käytettävissä erinomaisia sähköisiä tekniikoita myös Jumalan valtakunnan sanoman välittämiseen lähetyskäskyn mukaisesti: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille” (Mark. 16:15). Taitaa olla niin, että tämän kevään aikana Jumalan sanaa on julistettu laajemmalle kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Seurojakin lähetetään netissä useana päivänä viikossa ja vieläpä useilla kielillä.
Jumala on tämänkin tilanteen nähnyt jo etukäteen. Hän ohjaa evankeliumin työtä kaikkina aikoina ja kaikissa tilanteissa. Evankeliumin työ on Herran varassa.
Evankeliumin työtä tehdään tavallisten uskovaisten ihmisten toimesta Jumalan antamilla lahjoilla. Kun ihminen on saanut paljon anteeksi, hän Pyhän Hengen omistajana haluaa kertoa myös toisille ihmisille Jumalan armosta, joka tuli osaksemme Kristuksen ansion tähden. ”Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi” (1. Kor. 12:7).
Jumalan lapsilla, kuten kaikilla ihmisillä, on erilaisia lahjoja. Eräät osaavat opettaa, muutamat ymmärtävät tietotekniikasta, joillakin on soittamisen ja laulamisen taito, jotkut taas osaavat valmistaa maukasta ruokaa ja leivonnaisia. Jumalan seurakunta kutsuu myös sananpalvelijat tehtäviinsä julistamaan Jumalan sanaa yhteisissä kokoontumisissa. Kaikenlaisia lahjoja tarvitaan ja lahjattomimmankin tuntuinen on tervetullut yhteiseen toimintaan. Jokainen voi myös rukoilla evankeliumin työn puolesta – se on erittäin tärkeä tehtävä.
Kun ihmisiä kutsutaan evankeliumin työhön, ei kriteerinä ole viisaus, yhteiskunnallinen asema tai varallisuus. Tärkeintä on rakkautena vaikuttava usko.
Paavali kertoo tästä kirjeessään Korintin seurakuntalaisille: ”Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä.” (1. Kor. 1:26–29.)
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys