JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Jumala kutsui työhönsä – Mooses esteli

Päivämies
Matkaevääksi
30.4.2014 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:33
2020010123335820140430000000

Olen kuul­lut ker­rot­ta­van, et­tä vuo­si­kym­me­niä sit­ten ky­lä­läi­set te­ki­vät usein yh­des­sä kyl­vö- ja sa­don­kor­juu­töi­tä. Vuo­ron pe­rään nii­tä teh­tiin eri ta­lo­jen ja eri isän­tien pel­loil­la. Yh­des­sä työt kä­vi­vät mu­ka­vam­min ja no­pe­am­min.

Työ­ka­ve­ris­ta tai apu­lai­ses­ta on suu­ri hyö­ty mo­nes­sa asi­as­sa. Olen teh­nyt ra­ken­nus­töi­tä sen ver­ran, et­tä osaan jo ar­vos­taa apu­työ­voi­maa. Kun le­vyt­tää sei­niä tai vaik­ka­pa pa­ne­loi kat­toa, ei sii­tä mei­naa tul­la yk­sin mi­tään. Ka­ve­rin kans­sa taas työ ete­nee vauh­dil­la ja sen li­säk­si työn lo­mas­sa pys­tyy kes­kus­te­le­maan.

Jo­tain edel­lä ko­e­tun kal­tais­ta on sii­nä­kin, kun an­nam­me lah­jo­jam­me yh­tei­seen käyt­töön ja yh­tei­sek­si hy­väk­si. Kun mei­tä pyy­de­tään eri­lai­siin teh­tä­viin Sii­o­nis­sa, es­te­lem­me usein sil­lä pe­rus­teel­la, et­tä minä en ole so­pi­va ky­sei­seen teh­tä­vään – omas­ta mie­les­tä­ni. Olen puut­teel­li­nen, toi­set ovat pa­rem­pia. Es­te­li­hän Moo­ses­kin, kun Ju­ma­la pyy­si hän­tä joh­dat­ta­maan Is­ra­e­lin kan­san Egyp­tis­tä lu­vat­tuun maa­han. Ju­ma­la oli kui­ten­kin va­lin­nut Moo­sek­sen teh­tä­vään ja an­toi hä­nel­le sii­hen so­pi­vat lah­jat sekä so­pi­vat avus­ta­jat. Hän on va­lin­nut mei­dät­kin teh­tä­viin­sä ja an­ta­nut meil­le lah­jat, jot­ka on kat­so­nut so­pi­vik­si.

Lah­jois­ta on iloa

Paa­va­li kan­nus­taa mei­tä käyt­tä­mään roh­ke­as­ti lah­jo­jam­me: ”Meil­lä on saa­mam­me ar­mon mu­kaan eri­lai­sia ar­mo­lah­jo­ja. Se, jol­la on pro­fe­toi­mi­sen lah­ja, käyt­tä­köön sitä sen mu­kaan kuin hä­nel­lä on us­koa. Pal­ve­lu­teh­tä­vän saa­nut pal­vel­koon, ope­tus­teh­tä­vän saa­nut opet­ta­koon, roh­kai­se­mi­sen lah­jan saa­nut roh­kais­koon. Joka an­taa omas­taan, an­ta­koon pyy­teet­tö­mäs­ti; joka joh­taa, joh­ta­koon tar­mok­kaas­ti; joka aut­taa köy­hiä, aut­ta­koon iloi­sin mie­lin.” (Room. 12:6–8.) Sa­mal­la hän ke­hot­taa mei­tä myös käy­mään teh­tä­viim­me iloi­sel­la ja va­paal­la mie­lel­lä.

Lah­jo­ja käy­te­tään yh­tei­sen seu­ra­kun­nan yh­tei­sek­si par­haak­si. Jos osaam­me aja­tel­la, et­tä Ju­ma­la on kut­su­nut mei­tä teh­tä­viin ja an­ta­nut nii­hin myös so­pi­vak­si kat­so­man­sa lah­jat, se va­paut­taa mei­tä työ­hön. Kun nä­em­me lah­jam­me Ju­ma­lan lah­joi­na, osaam­me iloi­ta niis­tä. Tar­pee­ton vaa­ti­mat­to­muus tai lah­jo­jen vä­hek­sy­mi­nen ei ole Ju­ma­lan lah­joil­le kun­ni­ak­si.

Oman ko­ke­muk­sen poh­jal­ta

Ko­rint­to­lais­kir­jees­sä Paa­va­li muis­tut­taa rak­kau­den läh­tö­koh­das­ta. Työm­me ja pal­ve­luk­sem­me ei vai­ku­ta oi­kein, ei­kä se hyö­dy­tä mi­tään, jos sii­nä ei ole liik­keel­le­pa­ne­va­na voi­ma­na rak­kaus (1. Kor. 13). Kun saam­me ol­la Kris­tuk­sen hoi­det­ta­vi­na Sii­o­nis­sa, oma rak­kau­den ja ar­mon ko­ke­muk­sem­me vai­kut­taa rak­kau­den toi­siin ih­mi­siin. ”Rak­kaus oh­jat­koon elä­mään­ne, on­han Kris­tus­kin ra­kas­ta­nut mei­tä ja an­ta­nut mei­dän täh­tem­me it­sen­sä lah­jak­si, hy­väl­tä tuok­su­vak­si uh­rik­si Ju­ma­lal­le”, kir­joit­taa Paa­va­li efe­so­lai­sil­le (Ef. 5:2).

Ih­mi­sen suu­rin lah­ja on Py­hän Hen­gen voi­mas­ta saar­nat­tu evan­ke­liu­mi ja sen vai­kut­ta­ma us­ko. Ju­ma­lan rak­kaus nä­kyy kaik­kein kes­kei­sim­min sii­nä, kun syn­ti­nen saa an­si­ot­ta us­koa kaik­ki syn­tin­sä an­teek­si. Ha­lu­am­me­han ol­la tätä kal­lein­ta aar­ret­ta ja lah­jaa ja­ka­mas­sa. ”Lah­jak­si olet­te saa­neet, lah­jak­si an­ta­kaa” (Matt. 10:8).

Tero Pit­kä­lä

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 30.4.2014.

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys