JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Jumala on vielä löydettävissä

Päivämies
Matkaevääksi
20.2.2019 7.00

Juttua muokattu:

23.12. 02:44
2019122302442120190220070000

Lap­se­na mi­nus­ta oli mu­ka­vaa kul­jes­kel­la ja leik­kiä ko­tim­me lä­his­töl­lä kul­ke­vil­la ylei­sil­lä ul­koi­lu­rei­teil­lä ja ran­noil­la. Jos­kus noil­la reis­suil­la tein löy­dön. Sy­dä­mes­sä­ni sy­käh­ti ja tun­tui mu­ka­val­ta. Löy­tä­jän iloa voi tun­tea myös Ju­ma­lan ka­dot­ta­nut ja jäl­leen löy­tä­nyt. On hie­noa, et­tä Ju­ma­la on vie­lä löy­det­tä­vis­sä.

Jot­ta voi löy­tää, täy­tyy et­siä. Raa­ma­tus­sa Ju­ma­laa ke­hot­taa et­si­mään muun mu­as­sa pro­feet­ta Je­sa­ja.

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan et­si­mi­ses­tä opet­taa it­se Kris­tus use­am­man ker­ran. Vuo­ri­saar­nas­sa Jee­sus ke­hot­taa ih­mis­tä et­si­mään Ju­ma­lan val­ta­kun­taa ja hä­nen van­hurs­kas­ta tah­to­aan, niin hän saa myös kai­ken muun mitä elä­mäs­sään tar­vit­see (Matt. 6:33).

Ju­ma­lan tah­don ja Ju­ma­lan val­ta­kun­nan et­si­mi­nen on jo­ka­päi­väi­nen teh­tä­vä myös Ju­ma­lan lap­sel­le. Ju­ma­lan van­hurs­kas tah­to il­me­nee hä­nen sa­nas­saan. Hä­nen val­ta­kun­taan­sa et­sim­me sil­loin, kun kes­kus­te­lem­me us­kos­tam­me tois­ten us­ko­vais­ten kans­sa. Täl­lai­nen et­si­mi­nen jää hel­pos­ti ajal­lis­ten huo­lien, ilo­jen ja har­ras­tus­ten var­joon.

Aar­teen saa­toin lap­se­na löy­tää pii­lo­tet­tu­na ki­ven­ko­los­ta tai ran­ta­pu­si­kos­ta. Ju­ma­la­kin on sa­lat­tu, ei­kä ih­mi­nen voi hän­tä omin voi­min löy­tää (Jes. 45:15). Us­koa Ju­ma­laan ei kan­na­ta hy­lä­tä, kos­ka ei voi tie­tää, an­taa­ko Ju­ma­la enää ko­kea löy­tä­mi­sen ar­moa.

Toi­saal­ta Jee­sus lu­paa, et­tä et­si­vä löy­tää ja kol­kut­ta­val­le ava­taan (Matt 7:8, Luuk. 11:10). Et­si­vän mie­len voi he­rät­tää ai­no­as­taan Ju­ma­la it­se. Hän il­moit­taa it­ses­tään ylei­ses­ti ja eri­tyi­ses­ti.

Ylei­ses­ti Ju­ma­la il­moit­taa it­ses­tään muun mu­as­sa luon­non il­mi­öis­sä ja elä­män koh­ta­lois­sa. Esi­mer­kik­si vai­kea sai­raus, lä­hei­sen me­net­tä­mi­nen tai yk­si­näi­syys voi he­rät­tää et­si­mään Ju­ma­laa.

Ju­ma­lan he­rät­tä­es­sä ih­mi­nen huo­maa, et­tä hä­nen elä­mäs­tään puut­tuu pe­rus­ta ja pää­mää­rä. Elä­vän Ju­ma­lan hy­län­neel­lä kaik­ki on ra­ken­tu­nut omaan va­raan ja ka­to­a­val­le pe­rus­tal­le.

Eri­tyi­ses­ti Ju­ma­la il­moit­taa it­ses­tään sa­nan­sa kaut­ta. Ju­ma­lan sa­naan kuu­luu kak­si puol­ta. Ju­ma­lan laki on eh­do­ton ja vii­meis­tään se saa ih­mi­sen tun­te­maan it­sen­sä syn­ti­sek­si ja ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si hy­vään. Lain teh­tä­vä­nä on rik­koa ih­mi­sen vää­rät pe­rus­tuk­set, teh­dä ih­mi­nen ”ei mik­si­kään” ja ajaa hä­net näin et­si­mään Ju­ma­lan ar­moa.

Lap­se­na ran­nas­ta löy­tä­mäm­me aar­teen kans­sa läh­dim­me lä­hei­sel­le ki­os­kil­le. Siel­lä vaih­doim­me aar­teen ra­haan ja os­tim­me kark­kia. Se, mikä lap­sel­le näyt­täy­tyi aar­teel­ta, oli toi­sil­le luon­toon hei­tet­ty ros­ka, tyh­jä pul­lo.

Ju­ma­lan val­ta­kun­ta ja sen vä­lit­tä­mä ar­mo ovat sa­man­lai­sia aar­tei­ta. Ne näyt­tä­vät ar­vot­to­mil­ta ja mer­ki­tyk­set­tö­mil­tä ros­kil­ta epä­us­kon ja syn­nin paa­dut­ta­man ih­mi­sen sil­mis­sä. Mut­ta Ju­ma­lan he­rät­tä­mäl­le ne ovat suu­rim­pia aar­tei­ta. Ar­mon löy­tä­jä saa tai­vaal­li­sen aar­teen. Sel­lai­sia Jee­sus it­se ke­hot­taa ko­ko­a­maan. (Matt. 6:20.)

Tai­vaal­lis­ten aar­tei­den tar­jo­a­mi­nen on an­net­tu teh­tä­väk­si kai­kil­le us­ko­vai­sil­le. Py­hän Hen­gen avul­la us­ko­vai­nen saa ru­koil­la roh­keut­ta ja tai­toa hoi­det­ta­vaan teh­tä­vään. Ju­ma­lan ar­mo­vies­tin vie­jäl­lä voi pin­nal­le nous­ta in­hi­mil­li­nen mie­li. Sa­nan­vie­jä on vä­lil­lä tai­ta­ma­ton ja malt­ta­ma­ton.

Sa­nan­kyl­vä­jän on hyvä muis­taa, ja usein hän sen huo­maa­kin, et­tä Ju­ma­lan aja­tuk­set ja tiet ovat meil­le tut­ki­mat­to­mia. On roh­kai­se­vaa, kun Ju­ma­la lu­paa, et­tä Ju­ma­lan sana ei tyh­jä­nä pa­laa.

Teks­ti: Ant­ti Koi­vis­to

Ku­vi­tus­ku­va: H. H.

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 20.2.2019

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys