JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Ju­ma­lan van­hurs­kaus Kris­tuk­ses­sa

Päivämies
Matkaevääksi
7.1.2015 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:50
2020010123500920150107000000

Kun Ju­ma­la saa he­rät­tää epä­us­koi­ses­sa ih­mi­ses­sä syn­nin tun­non, ih­mi­nen yleen­sä en­sim­mäi­sek­si ky­se­lee ku­ten ri­kas nuo­ru­kai­nen Jee­suk­sel­ta: ”Mitä hy­vää mi­nun pi­tää te­ke­män, et­tä minä sai­sin ian­kaik­ki­sen elä­män?” (Matt. 19:16.) Hän saat­taa al­kaa har­joit­taa hurs­kaut­ta ja ko­et­taa muut­taa elä­mään­sä. Raa­ma­tus­sa on täs­tä esi­merk­kei­nä myös muun mu­as­sa Kor­ne­lius (Ap. t. 10) ja Etio­pian ka­ma­ri­her­ra (Ap. t. 8:26–40).

Ih­mi­nen pe­ri­syn­nin tur­me­le­ma

Jee­sus joh­dat­te­li rik­kaan nuo­ru­kai­sen nä­ke­mään, et­tei ih­mi­nen ky­ke­ne te­ke­mään mi­tään, mikä kel­pai­si Ju­ma­lal­le au­tuu­den pe­rus­tuk­sek­si. Ih­mi­nen on Pa­ra­tii­sis­sa ta­pah­tu­neen syn­tiin­lan­kee­muk­sen seu­rauk­se­na pe­ri­syn­nin tur­me­le­ma. Hä­nen tah­ton­sa on tai­pu­vai­nen pa­haan. Sii­tä Paa­va­li kir­joit­taa: ”Ei ole yh­tä­kään van­hurs­kas­ta, ei yh­tä­kään ym­mär­tä­väis­tä, ei ke­tään, joka et­sii Ju­ma­laa. Kaik­ki ovat luo­pu­neet ja käy­neet kel­vot­to­mik­si. Ei ole ke­tään, joka te­kee hy­vää, ei ai­no­a­ta­kaan.” (Room. 3:10–12.)

Ju­ma­lan rak­kaus Kris­tuk­ses­sa

Ju­ma­la lä­het­ti poi­kan­sa Jee­suk­sen maa­il­maan ot­ta­maan syn­nit­tö­mät as­ke­leet sekä kär­si­mään ja kuo­le­maan ih­mis­ten syn­tien vuok­si. Jee­sus nou­si kuol­leis­ta van­hurs­kaut­ta­mi­sem­me täh­den. Hän as­tui ylös tai­vaa­seen sie­lu­vi­hol­li­sen ja kuo­le­man voit­ta­ja­na. Näin hän ava­si tien ian­kaik­ki­seen elä­mään. Vain tämä Va­pah­ta­jan täy­del­li­nen teko kel­paa Ju­ma­lal­le jo tääl­lä ajas­sa ja ker­ran vii­mei­sel­lä tuo­mi­ol­la.

Kris­tuk­sen val­mis­ta­ma van­hurs­kaus omis­te­taan us­kol­la, il­man omia an­si­oi­ta: ”Ar­mos­ta Ju­ma­la on tei­dät pe­las­ta­nut an­ta­mal­la teil­le us­kon. Pe­las­tus ei ole läh­töi­sin teis­tä, vaan se on Ju­ma­lan lah­ja. Se ei pe­rus­tu ih­mi­sen te­koi­hin, jot­tei ku­kaan voi­si yl­peil­lä.”

(Ef. 2:8.)

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan saar­na

Paa­va­li kir­joit­taa, et­tä us­ko tu­lee Ju­ma­lan sa­nan kuu­los­ta. Jee­sus lä­het­ti oman­sa saar­naa­maan Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­mia.

Kun et­si­vä ih­mi­nen us­koo evan­ke­liu­mis­sa syn­tin­sä an­teek­si, Ju­ma­la an­taa ne tai­vaas­sa­kin an­teek­si. Hän pu­kee ih­mi­sen Kris­tuk­sen val­mis­ta­mal­la tai­vas­pu­vul­la. Näin Kris­tuk­sen val­mis­ta­ma van­hurs­kaus tar­jo­taan tääl­lä maan pääl­lä ih­mi­sil­le Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­min saar­nas­sa.

Jee­sus ke­hot­ti omi­aan saar­naa­maan: Ju­ma­lan val­ta­kun­ta on tei­tä lä­hes­ty­nyt. Teh­kää pa­ran­nus ja us­ko­kaa evan­ke­liu­mi! Evan­ke­liu­min ydin­sa­no­ma on, et­tä syn­te­jään ka­tu­va ih­mi­nen saa oma­koh­tai­ses­ti us­koa kaik­ki syn­tin­sä an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä.

Us­ko­es­saan evan­ke­liu­min ih­mi­nen saa sy­dä­meen­sä Py­hän Hen­gen. Se tuo hä­nen sy­dä­meen­sä Ju­ma­lan rau­han ja elä­vän tai­vas­toi­von. ”Kos­ka me siis olem­me us­kos­ta van­hurs­kaik­si tul­leet, niin meil­lä on rau­ha Ju­ma­lan kans­sa mei­dän Her­ram­me Jee­suk­sen Kris­tuk­sen kaut­ta” (Room. 5:1). Pyhä Hen­ki myös liit­tää hä­net jä­se­nek­si tääl­lä maan pääl­lä ole­vaan Kris­tus-ruu­mi­seen, Ju­ma­lan val­ta­kun­taan.

Työt us­kon he­del­miä

Vii­mei­sel­lä tuo­mi­ol­la Jee­sus lu­et­te­lee nii­tä töi­tä, joi­ta Ju­ma­lan lap­set ovat tääl­lä ajas­sa teh­neet. Ne ei­vät ole au­tuu­den pe­rus­tuk­se­na, vaan us­kon he­del­mä­nä. ”Sil­lä me olem­me hä­nen te­kon­sa, luo­dut Kris­tuk­ses­sa Jee­suk­ses­sa hy­viä töi­tä var­ten, jot­ka Ju­ma­la on edel­tä­päin val­mis­ta­nut, et­tä me niis­sä va­el­tai­sim­me” (Ef. 2:10).

Jee­sus ke­hot­ti ih­mi­siä et­si­mään kaik­kein en­sim­mäi­sek­si Ju­ma­lan val­ta­kun­taa, sil­lä Kris­tuk­sen val­mis­ta­ma van­hurs­kaus an­ne­taan et­si­väl­le ih­mi­sel­le täs­tä val­ta­kun­nas­ta. Se on Ju­ma­lan lah­ja, ja se omis­te­taan ar­mos­ta, us­kon kaut­ta. ”Vaan et­si­kää en­sin Ju­ma­lan val­ta­kun­taa ja hä­nen van­hurs­kaut­tan­sa, niin myös kaik­ki tämä teil­le an­ne­taan” (Matt. 6:33).

Toi­vo Määt­tä

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 7.1.2015.

4.6.2020

Ku­kaan, joka pu­huu Ju­ma­lan Hen­gen val­taa­ma­na, ei voi sa­noa: "Jee­sus on ki­rot­tu." Ku­kaan ei myös­kään voi sa­noa: "Jee­sus on Her­ra", muu­ten kuin Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta. 1 Kor. 12:3

Viikon kysymys