Pek­ka Kai­nua

Meis­sä ih­mi­sis­sä vai­kut­taa si­säi­nen kil­pai­lu­viet­ti. Jo pie­net lap­set ot­ta­vat mit­taa toi­sis­taan mitä mo­nen­lai­sim­mis­sa asi­ois­sa. Ih­mi­sis­sä on myös ero­ja. Toi­set ovat kil­pai­lu­hen­ki­sem­piä kuin toi­set.

It­se en ole kos­kaan ol­lut hyvä ur­hei­lus­sa. Pa­ras si­joi­tuk­se­ni on ol­lut ala­kou­lui­käi­se­nä ky­län hiih­to­ki­so­jen nel­jäs sija. Ja myön­net­tä­köön vie­lä, et­tä osal­lis­tu­jia sar­jas­sam­me oli nel­jä. Muut oli­vat jo juo­mas­sa me­hua, kun pää­sin kier­rok­se­ni maa­liin as­ti. On­nek­si jo­kai­nen osal­lis­tu­ja sai pal­kin­non.

Apos­to­li Paa­va­li käyt­tää myös ur­hei­lu­ver­tauk­sia kir­jeis­sään. Ko­rint­to­lai­sil­le hän kir­joit­taa juok­su­kil­pai­lus­ta: ”Vaik­ka juok­su­kil­pai­lus­sa kaik­ki juok­se­vat, vain yk­si saa pal­kin­non” (1. Kor. 9:24). Sit­ten Paa­va­li ver­taa ajal­li­sen kil­pai­lun ka­to­a­vaa sep­pe­let­tä us­kon pal­kin­toon, ka­to­a­mat­to­maan sep­pe­lee­seen.

Us­kon kil­vas­sa jo­kai­nen, joka pää­see maa­liin, on voit­ta­ja. Täs­sä kil­pai­lus­sa em­me myös­kään tais­te­le toi­nen toi­si­am­me vas­taan, vaan kol­mi­liit­tois­ta vi­hol­lis­ta vas­taan. Päin­vas­toin, voim­me aut­taa toi­nen toi­si­am­me täs­sä kil­pai­lus­sa. Vaik­ka us­ko on hen­ki­lö­koh­tai­nen asia, voim­me kan­nus­taa ja roh­kais­ta toi­si­am­me tai­vas­tiel­lä.

Isois­sa ajal­li­sis­sa kil­pai­luis­sa pal­kin­not saat­ta­vat ol­la mer­kit­tä­vän suu­ria, mut­ta us­kon tuo­ma pal­kin­to on pal­jon suu­rem­paa. Sitä kat­sel­les­sa nuo­ri Moo­ses­kin luo­pui Eqyp­tin ho­vin lois­tos­ta ja va­lit­si mie­luum­min pil­kan us­ko­vais­ten jou­kos­sa. Hän­kin kat­se­li tu­le­vaa pal­kin­toa.

Paa­va­li kir­joit­taa fi­lip­pi­läi­sil­le: ”Juok­sen koh­ti maa­lia saa­vut­taak­se­ni voit­ta­jan pal­kin­non, pää­syn tai­vaa­seen.” Hän jat­kaa: ”Sin­ne Ju­ma­la kut­suu Kris­tuk­sen Jee­suk­sen omat” (Fil. 3:14). Nuo­rel­le työ­to­ve­ril­leen Ti­mo­teuk­sel­le Paa­va­li kir­joit­taa läh­tö­het­ken­sä pian tu­le­van, ja hän to­te­aa: ”Olen kil­pail­lut hy­vän kil­pai­lun, olen juos­sut pe­ril­le ja säi­lyt­tä­nyt us­ko­ni. Mi­nua odot­taa nyt van­hurs­kau­den sep­pe­le, jon­ka Her­ra, oi­keu­den­mu­kai­nen tuo­ma­ri, on an­ta­va mi­nul­le tu­le­mi­sen­sa päi­vä­nä, ei­kä vain mi­nul­le vaan kai­kil­le, jot­ka har­taas­ti odot­ta­vat hä­nen il­mes­ty­mis­tään.” (2. Tim. 4:7–8.)

Täl­lai­nen voit­to­pal­kin­to on lu­vas­sa, kun ha­lu­aa pi­tää kiin­ni us­kon lah­jas­ta. Tätä lah­jaa mei­tä ke­ho­te­taan vaa­li­maan: ”Pidä kiin­ni sii­tä mitä si­nul­la on, et­tei ku­kaan vie voi­ton­sep­pe­let­tä­si” (Ilm. 3:11).