JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Rak­kaus to­teut­taa koko lain

Päivämies
Matkaevääksi
26.8.2015 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:17
2020010123170420150826000000

Ker­ro­taan vuo­si­kym­me­niä sit­ten elä­nees­tä mie­hes­tä, jol­la oli kas­vat­ti­poi­ka. Poi­ka oli usein tot­te­le­ma­ton, ja hä­nen kas­vat­ta­mi­sen­sa vaa­ti pal­jon kär­si­väl­li­syyt­tä. Mies ai­koi an­taa hä­net pois, mut­ta päät­ti en­sin ky­syä neu­voa hy­väl­tä ys­tä­väl­tään. Ys­tä­vä vas­ta­si hä­nel­le: ”Joko olet poi­kaa niin pal­jon kär­si­nyt kuin Ju­ma­la on kär­si­nyt si­nua?” Nämä sa­nat rat­kai­si­vat asi­an ja poi­ka sai jää­dä kas­vat­ti­ko­tiin.

Ju­ma­lan rak­kaus nä­kee jo­kai­ses­sa ih­mi­ses­sä ar­vok­kaan lä­him­mäi­sen. Ju­ma­la ra­kas­ti ih­mis­tä niin pal­jon, et­tä uh­ra­si oman Poi­kan­sa mei­dän syn­tiem­me vuok­si.

Täs­tä rak­kau­den apos­to­li Jo­han­nes kir­joit­taa: ”Juu­ri sii­nä Ju­ma­lan rak­kaus il­mes­tyi mei­dän kes­kuu­teem­me, et­tä hän lä­het­ti ai­no­an Poi­kan­sa maa­il­maan, an­ta­maan meil­le elä­män. Sii­nä on rak­kaus – ei sii­nä, et­tä me olem­me ra­kas­ta­neet Ju­ma­laa, vaan sii­nä, et­tä hän on ra­kas­ta­nut mei­tä ja lä­het­tä­nyt Poi­kan­sa mei­dän syn­tiem­me so­vi­tuk­sek­si.” (1. Joh 4:9–10.) Kun ih­mi­nen on saa­nut pal­jon an­teek­si, hän myös pal­jon ra­kas­taa.

Ju­ma­lan lain ydin

Rak­kau­des­sa on ky­sy­mys ko­ko­nais­val­tai­ses­ta asi­as­ta. Ju­ma­laa on ra­kas­tet­ta­va yli kai­ken. Rak­kaus Ju­ma­laan vaa­tii koko ih­mi­sen: hä­nen sy­dä­men­sä, sie­lun­sa, mie­len­sä, aja­tuk­sen­sa, sa­nan­sa ja te­kon­sa sekä jopa tun­teen­sa ja jär­ken­sä. Ju­ma­lan laki vaa­tii rak­kau­den kak­sois­käs­kyn täyt­tä­mis­tä ko­ko­naan.

Apos­to­li Jaa­kob muis­tut­taa: ”Jos te nou­da­tat­te lain ku­nin­gas­käs­kyä niin kuin se Raa­ma­tus­sa on: ’Ra­kas­ta lä­him­mäis­tä­si niin kuin it­se­ä­si’, te teet­te oi­kein. Mut­ta jos te erot­te­let­te ih­mi­siä, te teet­te syn­tiä, ja laki osoit­taa tei­dät rik­ko­jik­si. Sil­lä se, joka muu­ten kai­kes­sa nou­dat­taa la­kia mut­ta rik­koo sitä yh­des­sä koh­das­sa, on syy­pää kai­kil­ta koh­din.” (Jaak. 2:8–10.)

Myös Jo­han­nes kyt­kee Ju­ma­la- ja lä­him­mäis­suh­teet sau­mat­to­mas­ti yh­teen sa­no­es­saan: ”Me ra­kas­tam­me, kos­ka Ju­ma­la on en­sin ra­kas­ta­nut mei­tä. Jos joku sa­noo ra­kas­ta­van­sa Ju­ma­laa mut­ta vi­haa vel­je­ään, hän va­leh­te­lee. (1. Joh. 4:19–20.) Saam­me iloi­ta sii­tä, et­tä Ju­ma­lan poi­ka täyt­ti lain ja toi meil­le ar­mon ja an­teek­si­an­ta­muk­sen.

Hen­gen he­del­mää

Kun ih­mi­nen pää­see Ju­ma­lan ar­mah­ta­vas­ta rak­kau­des­ta osal­li­sek­si, hän saa elä­mään­sä uu­den läh­tö­koh­dan ja uu­den op­paan, Py­hän Hen­gen. Ju­ma­la on ra­kas­ta­nut en­sin, ja hä­nen rak­kau­ten­sa syn­nyt­tää rak­kau­den, joka on Hen­gen he­del­mää.

Kun on us­kon kaut­ta osal­li­nen Ju­ma­lan rak­kau­des­ta, us­ko vai­kut­taa rak­kau­den Ju­ma­laan ja lä­him­mäi­siin. Meis­tä it­ses­täm­me ei ole rak­kau­den kak­sois­käs­kyn täyt­tä­jik­si ei­kä us­kon säi­lyt­tä­jik­si. Sik­si on tär­ke­ää, et­tä Ju­ma­la rak­kau­des­saan an­taa meil­le mei­dän heik­kou­tem­me ja syn­tim­me an­teek­si Poi­kan­sa täh­den hä­nen seu­ra­kun­nas­saan.

Tai­vaas­ta läh­töi­sin

Ju­ma­lan rak­kaus ko­ko­aa Kris­tuk­seen us­ko­vat yh­teen – py­hien yh­tey­teen, Ju­ma­lan seu­ra­kun­taan. Py­hän Hen­gen syn­nyt­tä­mäs­sä us­ko­vien yh­tey­des­sä ko­em­me rak­kaut­ta, joka on tai­vaas­ta läh­töi­sin. Tai­vaal­li­nen rak­kaus on lem­pe­ää ja se kar­kot­taa pe­lon. (1. Joh. 4:18.)

Ju­ma­lan las­ten jou­kos­sa voi ko­kea rau­haa ja va­paut­ta, jota ul­ko­puo­li­sen on vai­kea ym­mär­tää. Ju­ma­lan seu­ra­kun­nan jä­se­net tun­nis­te­taan Ju­ma­lan omik­si juu­ri yh­tei­ses­tä rak­kau­des­ta, joka ei ole läh­töi­sin ih­mi­ses­tä vaan Ju­ma­las­ta. Apos­to­li Jo­han­nek­sen mu­kaan us­ko­nys­tä­vää ra­kas­ta­va Ju­ma­lan lap­si py­syy Kris­tuk­ses­sa (1. Joh. 2:9).

Ju­ma­lan sa­nan va­los­sa on tur­val­lis­ta kul­kea koh­ti tai­vaan kun­ni­aa. Rak­kau­den kak­sois­käs­kys­sä Jee­sus ke­hot­taa kaik­kia ih­mi­siä py­sy­mään ai­na hä­nen rak­kau­des­saan. Py­sy­kääm­me täs­sä rak­kau­des­sa, sil­lä se kan­taa mei­dät ker­ran tai­vaan kun­ni­aan.

Ur­po Luok­ka­la

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 26.8.2015.

28.5.2020

Kun To­tuu­den Hen­ki tu­lee, hän joh­taa tei­dät tun­te­maan koko to­tuu­den. Joh. 16:13

Viikon kysymys