JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Istuttaisitko vielä omenapuun?

Nykyiset blogit
1.10.2024 9.10

Juttua muokattu:

1.10. 09:09
2024100109091320241001091000

Jos tie­täi­sit huo­men­na ole­van maa­il­man­lo­pun, is­tut­tai­sit­ko vie­lä ome­na­puun? Lut­he­rin ker­ro­taan niin lu­van­neen. Olen tut­kis­tel­lut it­se­ä­ni tä­män sa­non­nan va­los­sa ja tul­lut sii­hen tu­lok­seen, et­tä mi­nul­la toi­sek­si vii­mei­sen päi­vän ome­na­puu jäi­si is­tut­ta­mat­ta. Ase­tan oman to­den­nä­köi­sen toi­min­ta­ni kah­teen ää­ri­pää­hän.

En­sim­mäi­ses­sä ske­naa­ri­os­sa hul­laan­tui­sin te­ke­mään kaik­kea sel­lais­ta, mikä on jää­nyt te­ke­mät­tä us­kal­luk­sen tai re­surs­sien puut­tees­sa. Täs­sä ää­ri­pääs­sä ai­na­kin tyh­jen­täi­sin pank­ki­ti­li­ni ja ot­tai­sin ole­mas­sa ole­via va­kuuk­si­a­ni vas­taan niin pal­jon lai­naa kuin sai­sin. Sit­ten me­ni­sin os­tok­sil­le: os­tai­sin niin kal­liin au­ton kuin kau­pas­ta löy­tyy – pit­käl­lä mak­su­a­jal­la tie­ten­kin. Sit­ten kä­vi­sin ha­ke­mas­sa ison trai­le­rin ja sen la­val­le niin ison ve­neen kuin sii­hen mah­tuu. Kaik­ki, mi­hin nos­te­tut sääs­töt ei­vät riit­täi­si, os­tai­sin ve­lak­si. Kun­nol­li­set ää­nen­tois­to­lait­teet pi­täi­si hank­kia myös, kos­ka tar­koi­tus oli­si jär­jes­tää läh­tö­seu­rat Ky­men­kään­tees­sä. Sen jäl­keen ajai­sin ruo­ka­kau­pan pi­haan ja to­teut­tai­sin kaik­kien kut­sut­tu­jen vie­rai­den toi­veet ja omat toi­vee­ni vii­mei­ses­tä ate­ri­as­ta: kär­ryyn tu­li­si hir­ven si­sä­fi­let­tä, sa­vus­tet­tua po­roa, il­ma­kui­vat­tua pos­sua, graa­vi­loh­ta ja sii­kaa, Ro­sa­mu­da- ja La­pin pui­ku­la -pe­ru­noi­ta, vii­ri­äi­sen mu­nia, hie­noin­ta mah­dol­lis­ta tum­ma­paah­to­kah­via, kuo­hu­ker­maa, Dr Pep­pe­riä ja ome­na­limp­pa­ria, pa­ras­ta Cey­lo­nin tee­tä ja hu­na­jaa, ker­ma- mok­ka- ja mar­ja­lei­vok­sia, jää­te­löä, avo­ka­do­tah­naa ja ete­län he­del­miä, turk­ki­lais­ta ja kreik­ka­lais­ta ju­gurt­tia. Ai niin, sa­laa­tit mei­na­si taas unoh­tua, pi­tää nii­tä­kin ot­taa. Ai­van kaik­kea hy­vää oli­si tar­jol­la, myös ve­gaa­neil­le ja glu­tee­ni­ton­ta ruo­ka­va­li­o­ta nou­dat­ta­vil­le.

Kut­su vii­mei­sen päi­vän juh­laan oli­si läh­te­nyt laa­jas­ti su­ku­lai­sil­le ja ys­tä­vil­le. Kun he saa­pui­si­vat, kai­ut­ti­mis­ta kuu­lui­si Su­vi­seu­ra­lau­lu­ja Kuu­le-so­vel­luk­ses­ta iso­jen kai­ut­ti­mien kaut­ta. Pyy­täi­sin ys­tä­vi­ä­ni pu­hu­maan tai­vaan ko­dis­ta ja evan­ke­liu­min voi­mas­ta tänä vii­mei­se­nä päi­vä­nä. Var­mas­ti it­se­kin pu­hui­sin, var­sin­kin, jos läs­nä oli­si ar­mos­ta osat­to­mia lä­hei­si­ä­ni.

Mut­ta mut­ta…kun tuon ta­va­ra­pal­jou­den ja herk­ku­jen kes­kel­lä elet­täi­siin vii­meis­tä päi­vää, niin kä­vi­si­kö­hän sii­nä niin, et­tä tör­sää­mi­nen ja nau­tis­ke­lu peit­täi­si­vät kai­ut­ti­mis­ta kuu­lu­van sa­no­man? Malt­tai­si­ko ku­kaan kuun­nel­la, kun pi­täi­si tes­ta­ta au­toa ja ajaa mus­ke­li­ve­neel­lä vie­lä ker­ran ja käy­dä vie­lä ker­ran sau­no­mas­sa ja ui­mas­sa? Kä­vi­si­kö meil­le ku­ten Je­sa­jan kir­jan je­ru­sa­le­mi­lai­sil­le, jot­ka ila­koi­vat pi­dois­saan ja hoi­la­si­vat: "syö­dään ja juo­daan, huo­men­na kuol­laan" (Jes. 22:13)? Tu­li­si­ko sit­ten­kin it­sel­le ja jol­le­kin lä­him­mäi­sel­le se va­hin­ko, et­tä unoh­tai­sim­me lä­hes­ty­vän lo­pun ja Ju­ma­lan? Ylit­täi­sin­kö jon­kin sel­lai­sen ra­jan, et­tä sen jäl­keen mi­nul­la ei oli­si­kaan pa­luu­ta, vaik­ka tie­täi­sin lo­pun ole­van vain tun­tien pääs­sä?

Toi­sen ää­ri­pään ske­naa­ri­os­sa oli­sin ai­van kau­huis­sa­ni ja useim­pien käy­tän­nöl­lis­ten asi­oi­den suh­teen toi­min­ta­ky­vy­tön. Pel­käi­sin huo­mis­ta hil­lit­tö­mäs­ti it­kien ja epä­toi­voi­se­na va­pis­ten. Lait­tai­sin vies­te­jä so­meen ja yk­si­tyi­ses­ti ja soit­tai­sin kai­kil­le mah­dol­li­sil­le ih­mi­sil­le, et­tä teh­kää hy­vä­nen ai­ka pa­ran­nus, huo­men­na se on myö­häis­tä. Roh­keu­den puus­kas­sa saat­tai­sin kii­ve­tä jon­kun pyl­vään pää­hän huu­ta­maan me­ga­fo­niin, et­tä huo­men­na Ju­ma­la tu­ho­aa tä­män kai­ken, tul­kaa tän­ne ja us­ko­kaa! Täs­sä vaih­to­eh­dos­sa ruo­ka ei mais­tui­si ei­kä uni­kaan, epä­toi­voi­nen ja kau­hun täyt­tä­mä odo­tus ve­ren­pai­neen ko­ho­tes­sa su­men­tai­si jär­ke­vän ajat­te­lun. Vii­mei­nen päi­vä oli­si täyn­nä kau­his­tu­nut­ta kat­ko­hen­gi­tys­tä. Mi­ten lop­pu ta­pah­tuu? Mik­si kaik­ki ei­vät us­ko vaik­ka kuin­ka kuu­lu­tan? En­tä olen­ko it­se val­mis koh­taa­maan Ju­ma­lan kirk­kau­den? Kai­ve­li­sin tun­to­a­ni, et­tä olen­ko var­mas­ti sel­vit­tä­nyt kaik­ki asi­a­ni kaik­kien kans­sa, olen­ko teh­nyt kaik­ke­ni, et­tä tu­hon het­kel­lä tuli ei nie­le mi­nua. Ome­na­puu­ta en var­mas­ti is­tut­tai­si, en edes no­pe­as­ti kas­va­vaa sa­laa­tin sie­men­tä. Mitä sitä tur­haan, kaik­ki on myö­häis­tä ja me­ne­tet­ty. Saat­tai­sin hä­dis­sä­ni jopa huu­taa Ju­ma­laa vas­taan et­tä mik­si tä­män pi­tää nyt ta­pah­tua. Ei tääl­lä ol­la lä­hel­le­kään val­mii­na, voit­ko an­taa vie­lä ai­kaa? Tu­li­si mie­lee­ni Aab­ra­ham, joka ko­et­ti tin­kiä Ju­ma­lal­ta li­sä­ai­kaa So­do­mal­le ja Go­mor­ral­le (1.Moos. 18). Saat­tai­sin ol­la niin epä­toi­voi­nen epä­us­kois­ten lä­heis­te­ni vuok­si, et­tä kat­ke­roi­tui­sin Ju­ma­lal­le ja tu­ho­ai­sin sa­mal­la oman tie­ni pe­ril­le.

Kun tuo­ta aja­tus­ta pyö­rit­te­lee, niin tu­lee hy­vin kir­kas aja­tus sii­tä, mik­si Ju­ma­la ei ole an­ta­nut mi­tään tark­kaa ai­kaa Jee­suk­sen toi­sel­le tu­le­mi­sel­le. Sitä tie­toa em­me kes­täi­si. Ja vaik­ka tie­to oli­si ker­rot­tu­kin, ei pa­ran­nuk­sen te­ki­jöi­tä oli­si yh­tään sen enem­pää kuin Noo­an ja hä­nen per­he­kun­tan­sa siir­ty­es­sä ar­kin suo­jiin (1. Moos. 7).

Olen kii­tol­li­nen sii­tä, et­tä tie­dän niin vä­hän. Tämä to­del­li­nen elä­mä on hy­vää. Tie­dän, et­tä vii­mei­nen päi­vä on edes­sä­ni. Se voi ol­la huo­mi­nen, mut­ta yh­tä hy­vin edes­sä­ni voi ol­la vie­lä 15 000 päi­vää. Toi­von, et­tä jäl­jel­lä ole­van elä­mä­ni päi­vi­nä sai­sin me­nes­tys­tä sen ver­ran, et­tä en kat­ke­roi­du, vas­toin­käy­mi­siä sen ver­ran, et­tä py­syn nöy­rä­nä, toi­meen­tu­loa sen ver­ran, et­tä mi­nul­la ei ole tar­vet­ta va­ras­taa, ter­veyt­tä sen ver­ran, et­tä jak­san iloi­ta sii­tä sekä rak­kaut­ta niin pal­jon, et­tä sy­dä­me­ni py­syy peh­me­ä­nä jo­kais­ta lä­him­mäis­tä koh­taan. En­nen kaik­kea toi­von sitä, et­tä tun­to­ni säi­lyy herk­kä­nä us­ko­maan an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­min. Us­ko ni­mit­täin vie pe­ril­le vii­mei­sen päi­vän vii­mei­sel­lä het­kel­lä.

Kos­ka en tie­dä huo­mi­ses­ta, ai­on is­tut­taa vie­lä tänä syk­sy­nä muu­ta­mia pui­ta. Vaik­ka tal­vi on tu­los­sa ja rou­ta ru­tis­taa kas­vien juu­ret jäi­seen kou­raan­sa, uu­si elä­män ke­vät on tu­los­sa. Ju­ma­la yk­sin tie­tää, mon­ta­ko vie­lä.

MarkkuKamula
Vartuin ison perheen keskellä Pohjois-Pohjanmaalla ja olen päätynyt ison perheen isäksi Päijät-Hämeeseen. Koen kainuulaisen mentaliteetin omakseni – Nälkämaan laulu sykähdyttää aina. Vapaa-aikaani vietän mieluiten lueskellen tai mökillä ja kotipihalla puuhastellen. Kirves, lapio, talikko ja harava sopivat käsiini hyvin. Kalastusta ja metsästystä harrastan kevyesti. Toimeentuloni hankin toimitusjohtajana rakennusalalla. Voit halutessasi antaa palautetta teksteistäni osoitteeseen markku.kamula@gmail.com.
5.10.2024

Jumala on vahvistava teitä loppuun saakka, niin ettei teissä ole moitteen sijaa Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemisen päivänä. 1. Kor. 1:8

Viikon kysymys