JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Luo­pu­mi­sen var­jo, Ju­ma­lan loh­du­tus

Päivämiehen vierasblogi
Nykyiset blogit
3.11.2018 6.49

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420181103064900

Syk­syn vä­ri­kyl­läi­syys hy­päh­tää sil­mil­le sa­maan ai­kaan kun va­lon mää­rä luon­nos­sa vä­he­nee. Luon­to vaih­taa vä­riä en­nen val­mis­tau­tu­mis­taan pi­meim­pään vuo­de­nai­kaan. Syk­sys­sä on ylen­palt­tis­ta vä­rien lois­toa, kuu­lai­ta pak­ka­saa­mu­ja ja muut­to­lin­tu­jen läh­tö­jä. Syk­syn kau­neut­ta on mah­do­ton­ta ohit­taa sil­loin, kun syys­päi­vä on täy­del­li­nen mai­se­man sä­teil­les­sä au­rin­gos­sa.

Syk­sy an­taa ih­mi­sil­le mah­dol­li­suu­den py­säh­tyä, sy­tyt­tää kynt­ti­län ja jää­dä het­kek­si pai­koil­leen. Ke­sän päät­ty­mi­nen tuo mo­nel­le mie­leen hai­keu­den, joka kai­vau­tuu mie­len so­pu­koi­hin. Sa­mal­la syk­sy tuo muis­tu­tuk­sen ka­to­a­vai­suu­des­ta. Ny­ky­het­keen tu­lee luo­pu­mi­sen var­jo. Sil­loin se, mikä on mer­ki­tyk­sel­lis­tä, näyt­tää suu­rem­mal­ta ja pai­na­vam­mal­ta, ja mikä on vä­hem­män mer­ki­tyk­sel­lis­tä, näyt­täy­tyy en­tis­tä pie­nem­pä­nä.

Elä­mä ei ole pel­käs­tään ar­kis­ta me­ne­mis­tä tai iloa ja va­loa, vaan myös luo­pu­mis­ta. Myös py­häin­päi­vä muis­tut­taa elä­män ra­jal­li­suu­des­ta. Sil­loin muis­tel­laan lä­hei­siä ih­mi­siä, jot­ka on kut­sut­tu pois kes­kuu­des­tam­me. Syk­syi­sen il­lan ver­hou­tu­es­sa pi­me­ään va­lai­se­vat lu­ke­mat­to­mat kynt­ti­lät hau­taus­maat. Rak­kait­ten ih­mis­ten muis­tok­si sy­ty­te­tään kynt­ti­löi­tä mer­kik­si kai­pauk­ses­ta ja ikä­väs­tä.

Juu­ri nyt joi­den­kin ih­mis­ten sil­mien edes­sä on su­run su­mu­ver­ho lä­hei­sen ih­mi­sen pois­me­non joh­dos­ta. Sen läpi voi ol­la mah­do­ton­ta kat­soa, mil­tä huo­mi­nen näyt­tää. Kai­pauk­ses­sa me saam­me pyy­tää loh­du­tus­ta Ju­ma­lal­ta. Kynt­ti­löi­den sam­mut­tua hau­doil­la pi­mey­den yl­le jää hei­jas­tus val­keu­den sa­no­mas­ta, joka on kuo­le­maa vä­ke­väm­pi.

Evan­ke­liu­mi avaa tien ikui­seen elä­mään Ju­ma­lan luo­na tai­vaas­sa. Us­kos­sa pois­nuk­ku­nut­ta muis­ta­es­sa mie­les­sä on toi­vo ja lu­paus jäl­leen­nä­ke­mi­ses­tä. Sii­hen as­ti Ju­ma­la on lu­van­nut ol­la lä­hel­lä, voi­ma­na ja tur­va­na.

Va­pah­ta­ja pu­huu vuo­ri­saar­nas­saan roh­kai­sun ja loh­du­tuk­sen sa­noil­la, jot­ka ovat tar­jol­la kai­kil­le. On­nel­li­sia ovat mur­heel­li­set, sil­lä he saa­vat loh­du­tuk­sen. On­nel­li­sia ovat kär­si­väl­li­set, sil­lä he pe­ri­vät val­ta­kun­nan. On­nel­li­sia ovat ne, jot­ka kai­paa­vat Ju­ma­laa. He saa­vat näh­dä, et­tä Ju­ma­la muut­taa kai­ken hy­väk­si. (Matt. 5:1–12).

On­pa elä­män­ti­lan­teem­me mil­lai­nen ta­han­sa, ym­pä­röi­pä maa­il­maam­me mil­lai­set pai­neet, su­rut tai mur­heet ta­han­sa, tuos­ta lu­pauk­ses­ta voi saa­da voi­maa kat­soa eteen­päin.

Syk­sy las­kee kä­ten­sä

vai­ni­oi­den pääl­le,

tuu­len ka­hi­sut­ta­mat leh­det va­ri­se­vat,

var­jot pi­te­ne­vät.

Il­ta­rus­ko vär­jää

syk­sy­tai­vaan,

ke­sän lois­to ka­to­aa,

kel­lon­vii­sa­reil­la ohi­kii­tä­vä päi­vä

lyö men­nei­tä het­kiä.

Kai­paus syk­kii

met­sän reu­naan

sii­vi­löi­ty­vis­sä sä­teis­sä.

Is­tun hil­jai­suu­teen,

odo­tan het­keä jol­loin kaik­ki

vaih­tuu uu­dek­si.

Puut vih­rey­des­tä huo­ju­vat,

ja ok­sis­tos­sa

he­läh­tää ilo.

Vau­la Es­ke­li

Päivämiehen Vierasblogi
Päivämiehen verkkolehden vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia lehdessämme. Lukijat voivat tarjota tekstejään julkaistavaksi vierasblogiin.
6.6.2020

Kris­tus on niin kuin ih­mis­ruu­mis, joka on yk­si ko­ko­nai­suus mut­ta jos­sa on mon­ta jä­sen­tä; vaik­ka jä­se­niä on mon­ta, ne kaik­ki yh­des­sä muo­dos­ta­vat yh­den ruu­miin. 1 Kor. 12:12

Viikon kysymys