JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Taideviikko Provencessa

Honkala Heikki
Nykyiset blogit
11.4.2018 6.24

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420180411062400

Vie­tim­me vai­mo­ni ja erään ys­tä­väm­me jär­jes­tä­mää tai­de­viik­koa Can­ne­sin lie­peil­lä. Osal­lis­tu­jat oli­vat vai­mo­ni oh­jaa­mien elä­mä­ker­ta­ryh­mien osal­lis­tu­jia ja mui­ta ai­hees­ta kiin­nos­tu­nei­ta. Meil­lä oli käy­tet­tä­vis­säm­me iso asun­to, jota pi­dim­me tu­ki­koh­ta­nam­me. Teim­me siel­tä tu­tus­tu­mis­ret­kiä Pro­ven­cen näh­tä­vyyk­siin. Viik­kom­me tee­ma­na oli mo­der­ni ku­va­tai­de. Saim­me viet­tää ai­kaa Bon­nar­din, Gi­a­co­met­tin, Ma­tis­sen, Mirón, Pi­cas­son, Re­noi­rin ja mo­nen muun tai­tei­li­jan te­os­ten ää­rel­lä.

Cezannen ateljeerakennus Aix-en Provencessa.

Cezannen ateljeerakennus Aix-en Provencessa.

Mik­si vie­tim­me täl­lais­ta viik­koa? Mik­si yli­pään­sä vai­vau­dum­me tu­tus­tu­maan tiet­ty­jen hen­ki­löi­den te­ke­miin esi­nei­siin ja usein mak­sa­maan­kin sii­tä?

Ja mitä ku­va­tai­de on? Pe­rin­poh­jai­ses­ti ot­ta­en minä en tie­dä, ei­kä moni muu­kaan. Kyse ei ole vain ku­vis­ta sei­nil­lä. ”Anyt­hing goes” on eh­kä pa­ras kuu­le­ma­ni mää­ri­tel­mä. Yleen­sä kui­ten­kin ol­laan te­ke­mi­sis­sä nä­ke­mi­sen ja/tai muun ko­ke­mi­sen kans­sa. Tai­de­la­jien ra­jo­ja ri­ko­taan­kin ny­ky­ään.

Ret­kil­läm­me näh­ty­jä kuu­lui­sien tai­tei­li­joi­den te­ok­sia yh­dis­tää se, et­tä niis­sä nä­kyy sel­ke­ä­nä te­ki­jän­sä kä­den­jäl­ki. On help­po erot­taa Gi­a­co­met­tin ja Mirón veis­tok­set toi­sis­taan.

Fondation Maeght, Saint-Paul-de-Vence.

Fondation Maeght, Saint-Paul-de-Vence.

Ny­ky­ään saa­te­taan aja­tel­la, et­tä tai­teen avul­la voi saa­da yh­tey­den jo­hon­kin me­ta­fyy­si­seen. Maa­lauk­set ovat kui­ten­kin vain vä­re­jä kan­kaal­la ja pat­saat­kin koos­tu­vat ato­meis­ta. Ajat­te­len, et­tä ku­va­tai­de saat­taa ol­la kie­li, joka voi pu­hu­tel­la ali­ta­jun­taam­me. Mu­siik­ki­kin on eh­kä sel­lai­nen. Si­be­liuk­sen sin­fo­ni­at ei­vät esi­tä mi­tään, mut­ta nii­den kuun­te­le­mi­ses­ta mo­net naut­ti­vat. Maa­lauk­sen­kaan ei tar­vit­se mie­les­tä­ni ko­pi­oi­da nä­ky­vää.

Eräs suo­ma­lais­tai­tei­li­ja on to­den­nut, et­tä tai­tei­li­ja näyt­tää suun­taa muil­le. Tämä aja­tus saat­taa ol­la pe­räi­sin Nietzsc­hen fi­lo­so­fi­as­ta. Minä en us­ko, et­tä tai­tei­li­joil­la on sen kum­mem­paa sa­lat­tua tie­toa kuin muil­la­kaan. Alal­le on tyy­pil­lis­tä, et­tä ha­lu­taan ko­e­tel­la ra­jo­ja. Mi­nun mie­les­tä­ni tai­tei­li­jaa kos­ke­vat sa­mat yh­teis­kun­nan nor­mit kuin mui­ta­kin.

Chapelle du Rosaire eli ”Matissen kappeli” Vencessä.

Chapelle du Rosaire eli ”Matissen kappeli” Vencessä.

Osal­lis­tuin ker­ran erääl­le proo­san kir­joit­ta­mi­sen kurs­sil­le. Ve­tä­jän mie­les­tä mi­nun no­vel­li­ni oli­vat lii­an hert­tai­sia. Hä­nen mie­les­tään kir­joit­ta­jan pi­tää osa­ta ol­la il­keä. Tämä oli­kin mi­nul­le si­nän­sä hy­vän kurs­sin kes­kei­nen an­ti. En kui­ten­kaan ha­lua pe­rus­taa kir­joit­ta­mis­ta­ni mi­hin­kään pa­haan, vaik­ka jos­kus mie­li te­ki­si ja olen saat­ta­nut sel­lai­seen sor­tu­a­kin. Sama kos­kee maa­laa­mis­ta­ni.

Jos­kus saa­te­taan pu­hua hal­vek­si­vas­ti soh­van ylä­puo­lel­le tar­koi­te­tuis­ta maa­lauk­sis­ta. Täl­lä tar­koi­te­taan te­ok­sia, jot­ka ovat kau­nii­ta, mut­ta ei­vät haas­ta kat­so­jaan­sa. Mie­les­tä­ni sel­lai­set­kin te­ok­set ovat ai­van oi­keu­tet­tu­ja. Jos joku ha­lu­aa kat­sel­la te­os­ta, joka on le­vol­li­nen ja tuot­taa loh­tua, mitä vi­kaa sii­nä on?

It­se pi­dän enem­män sel­lai­sis­ta te­ok­sis­ta, jois­sa on jo­kin jän­ni­te. Pie­ni vä­ri­ris­ti­rii­ta tai muu ”vir­he” saat­taa he­rät­tää te­ok­sen eloon.

Musée national Fernand Léger, Biot.

Musée national Fernand Léger, Biot.

Kun ih­mi­nen koh­taa jon­kin tai­de­te­ok­sen, syn­ty­vään tul­kin­taan vai­kut­ta­vat sekä kat­so­jan et­tä tai­tei­li­jan tie­toi­suus, tun­teet ja ali­ta­jun­ta. Syn­tyy ko­ke­mus, joka voi ol­la hy­vin­kin yk­si­löl­li­nen. Voi myös käy­dä niin, et­tä jo­kin teos ei he­rä­tä kat­so­jan mie­les­sä juu­ri mi­tään. Ko­ke­mus jää ohu­ek­si.

Ai­ka moni teos pu­hut­te­lee mi­nua vain vä­hän, vaik­ka oli­si­kin kuu­lui­san tai­tei­li­jan te­ke­mä. Jos­kus taas koh­taan te­ok­sen, joka syn­nyt­tää mi­nus­sa se­lit­tä­mät­tö­män hy­vä­no­lon­tun­teen ja eh­kä he­rät­tää mi­nus­sa ha­lun maa­la­ta it­se­kin jo­ta­kin. Ko­ke­mus voi ol­la kuin il­mes­tys, jota on vai­kea ku­va­ta sa­noin.

Se, et­tä ar­vos­tam­me tiet­ty­jen tai­tei­li­joi­den te­ok­sia, on epäi­le­mät­tä myös op­pi­mi­sen tu­los­ta. On vai­kea tar­kas­tel­la en­nak­ko­luu­lot­to­mas­ti esi­mer­kik­si van Gog­hin te­ok­sia, kos­ka meil­le on niin usein ker­rot­tu hä­nen te­os­ten­sa eri­no­mai­suu­des­ta.

Musée Picasso, Antibes.

Musée Picasso, Antibes.

Mirón te­ok­set ovat sur­re­a­lis­ti­sia. Ol­koon­pa hä­nen työn­sä maa­lauk­sia tai veis­tok­sia, ne on help­po tun­nis­taa hä­nen ai­kaan­saan­nok­sik­seen. Hä­nen maa­lauk­sis­saan on jo­ta­kin maa­gis­ta, ne ikään kuin su­ri­se­vat jos­sa­kin toi­ses­sa to­del­li­suu­des­sa. En osaa se­lit­tää, mis­tä se joh­tuu.

Ma­tis­sen te­ok­set ovat usein ää­ret­tö­män yk­sin­ker­tai­sia. Nii­den vä­rit soi­vat kau­niis­ti mie­les­sä. Voi­si ku­vi­tel­la, et­tä nii­hin kyl­läs­tyy no­pe­as­ti, mut­ta en us­ko, et­tä niin kä­vi­si. Ne­rok­kuus saat­taa il­me­tä ky­ky­nä yk­sin­ker­tais­taa jo­ta­kin oleel­lis­ta.

Jo­kin teos ei eh­kä ole vi­su­aa­li­ses­ti ko­vin vai­kut­ta­va, mut­ta si­tä­kin voi tut­kia tai­de­his­to­ri­an tai som­mit­te­lu­pe­ri­aat­tei­den avul­la. Eri kau­det näyt­täy­ty­vät jat­ku­mo­na, jos­sa tiet­ty vai­he kyl­vää sie­me­net seu­raa­van vai­heen ke­hit­ty­mi­sel­le. Suu­ret yh­teis­kun­nal­li­set mur­rok­set vai­kut­ta­vat myös tai­de­vir­tauk­siin. Ku­kin tai­tei­li­ja on lu­jas­ti si­dok­sis­sa omaan ai­kaan­sa.

Musée Renoir, Cagnes-sur-Mer.

Musée Renoir, Cagnes-sur-Mer.

Maa­laus­kou­lu­tuk­sis­sa, joi­hin olen osal­lis­tu­nut, on usein ar­vi­oi­tu yh­des­sä te­ok­si­am­me ja käy­tet­ty sii­hen run­saas­ti ai­kaa. Olen op­pi­nut, et­tä te­ok­ses­ta voi saa­da näin pal­jon enem­män ir­ti kuin vain pi­kai­sel­la vil­kai­sul­la. Tätä oli­si hyvä so­vel­taa myös näyt­te­ly­käyn­tei­hin. Eh­kä kan­nat­tai­si kes­kit­tyä vain muu­ta­maan te­ok­seen ja jät­tää muut vä­hem­mäl­le huo­mi­ol­le.

Ta­pa­sin tut­tu­ja tai­de­vii­kol­lam­me. Tar­koi­tan sitä, et­tä tun­net­tu­jen tai­tei­li­joi­den tyy­lit oli­vat en­nes­tään tie­dos­sa­ni. Löy­sin myös ai­na­kin yh­den uu­den tut­ta­vuu­den. Le mus­ée Bon­nar­dis­sa oli esil­lä ni­mi­tai­tei­li­jan te­os­ten li­säk­si Pier­re Le­sie­u­rin ihas­tut­ta­van vä­ri­kyl­läi­siä ja luo­van har­ki­tus­ti som­mi­tel­tu­ja te­ok­sia. Mi­nun ei tar­vit­se ym­mär­tää hä­nen mah­dol­lis­ta sa­no­maan­sa, jos sel­lai­nen on. Te­ok­set va­lai­se­vat mi­nua muu­toin­kin.

Jo­kin tai­de­te­os saat­taa ai­heut­taa ah­dis­tus­ta. Mie­les­tä­ni se­kin on si­nän­sä ter­ve­tul­lut­ta, jos kyse on jon­kin vi­noon luu­tu­neen asen­tee­ni haas­ta­mi­ses­ta. Ai­na voi myös miet­tiä, mil­lai­ses­sa hen­ges­sä teos on tuo­tet­tu. Omien ar­vo­jen rie­naa­mi­nen ei tun­nu ra­ken­ta­val­ta.

Näkymä vanhaan Venceen.

Näkymä vanhaan Venceen.

En osaa sa­noa, mi­ten ku­va­tai­de oli­si mää­ri­tel­tä­vä. Epäi­le­mät­tä sitä on kui­ten­kin run­saas­ti ole­mas­sa. Olen yrit­tä­nyt täs­sä eri­tel­lä ku­va­tai­teen ole­mus­ta. Me kaik­ki teem­me eri ta­voin iden­ti­teet­ti­äm­me nä­ky­väk­si. Ku­va­tai­teen har­ras­ta­mi­nen on var­maan myös sitä.

Tai­de­viik­kom­me oli an­toi­sa, mut­ta vaa­ti­va mi­nul­le, joka toi­min toi­sen vuok­ra-au­tom­me kul­jet­ta­ja­na. Etäi­syy­det ei­vät ol­leet ki­lo­met­rei­nä pit­kiä, mut­ta ajas­sa oli­vat. Tä­kä­läi­ses­sä lii­ken­ne­la­by­rin­tis­sä aja­mi­nen oli ku­lut­ta­vaa. Na­vi­gaat­to­rei­den käy­tös­tä huo­li­mat­ta ajoim­me har­haan mon­ta ker­taa. Pai­kal­li­sen ajo­kult­tuu­rin kär­si­mät­tö­myys luo oman haas­teen­sa poh­joi­seen rau­hal­li­suu­teen tot­tu­neel­le kul­jet­ta­jal­le.

Kult­tuu­rie­lä­mys se­kin.

HeikkiHonkala
Olen tuore turkulainen. Muutimme vaimoni kanssa tänne Helsingistä, kun jäin eläkkeelle kauppaopettajan työstä. Geenini ovat länsirannikolta ja Laatokan liepeiltä, olen syntynyt pohjoisessa, mutta asunut suurimman osan elämääni etelässä. Viime vuosiani ovat leimanneet kaksi sairastamaani syöpää. Olen kiinnostunut liian monista asioista. Maalaan ja kirjoitan. heikki.honkala@icloud.com
24.4.2024

Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. 2. Kor. 4:16

Viikon kysymys