JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Va­el­lus­reis­sul­la Itä­val­lan Al­peil­la

Nykyiset blogit
30.9.2019 13.07

Vii­me tam­mi­kuus­sa minä ja moni muu kok­ko­la­lai­nen nai­nen sai vies­tin: "Kiin­nos­tai­si­ko läh­teä Al­peil­le va­el­ta­maan?” Tämä oli suu­ri haa­ve yh­del­le meis­tä, ja sii­tä tuli unel­ma meil­le muil­le­kin reis­suun läh­te­neel­le 11 nai­sel­le.

Po­ruk­ka oli äk­kiä koos­sa ja kiin­nos­tus reis­sua koh­taan jopa yl­lät­tä­vän suur­ta. Al­koi suun­nit­te­lu ja haa­vei­lu – olim­me alus­ta as­ti in­nois­sam­me mat­kas­ta. Moni sa­noi, et­tä ei osaa ku­vi­tel­la­kaan, mitä kaik­kea reis­sus­sa voi näh­dä ja ko­kea.

Reis­sun suun­nit­te­lu ai­na mat­ka­li­puis­ta va­el­lus­reit­tei­hin oli pää­a­si­as­sa yh­den hen­ki­lön har­teil­la. Me muut pee­sa­sim­me kii­tol­li­si­na ja su­ju­vas­ti – kaik­ki esi­te­tyt suun­ni­tel­mat so­pi­vat meil­le hy­vin.

Elo­kuus­sa mat­ka vih­doin al­koi. En­sin me­nim­me ju­nal­la Kok­ko­las­ta Hel­sin­kiin. Val­ta­va pu­heen­so­ri­na, jän­ni­tyk­sen­tun­tu ja nau­run­re­mah­duk­set täyt­ti­vät ju­nan­vau­nun. Olim­me odot­ta­val­la ja on­nel­li­sel­la mie­lel­lä sekä hel­pot­tu­nei­ta, et­tä kah­dek­san kuu­kau­den suun­nit­te­lu oli päät­ty­nyt ja mat­ka al­ka­nut.

Hel­sin­gis­tä len­sim­me Frank­fur­tin kaut­ta Salz­bur­giin ja siel­tä me­nim­me ju­nal­la Bad Gas­tei­niin. Ma­ja­paik­ka­nam­me ai­van ky­län tun­tu­mas­sa oli kak­si­ker­rok­si­nen kat­to­huo­neis­to, joka tar­jo­si hy­vät puit­teet yh­des­sä­o­loon ja le­pää­mi­seen.

Kol­me­na päi­vä­nä teim­me päi­vä­ret­ket Al­peil­le. Gon­do­li­his­sit vei­vät mei­dät kor­ke­al­le, upe­at mai­se­mat vaih­tui­vat leh­män­kel­lo­jen kil­kat­ta­es­sa ja met­sä­kau­rii­den ke­vei­tä hy­päh­dyk­siä ihas­tel­les­sa. Ih­met­te­lim­me mai­se­mia ja Ju­ma­lan suu­ruut­ta. Mi­ten tämä kaik­ki kau­neus on mah­dol­lis­ta?

En­sim­mäi­se­nä va­el­lus­päi­vä­nä oli vuo­ros­sa Stub­ner­ko­gel-vuo­ri. Va­el­sim­me suh­teel­li­sen hel­pos­sa maas­tos­sa, kä­ve­lim­me riip­pu­sil­lal­la, ihai­lim­me vuor­ten huip­pu­ja, jot­ka tu­li­vat us­van jäl­keen nä­ky­viin. Nuor­ten pol­ku­juok­si­joi­den ke­pe­ät as­ke­leet ja elä­ke­läis­pa­ris­kun­nan sy­vät hy­myt ihas­tut­ti­vat ja vauh­dit­ti­vat me­no­am­me. Leh­män­kel­lo kil­kat­ti, ku­ten jos­kus lap­suu­des­sa mum­mo­lan pel­loil­la.

Läh­dim­me vie­lä il­ta­kä­ve­lyl­le tu­tus­tu­maan Bad Gas­tei­nin upei­siin nuk­ke­ko­ti­mai­siin ra­ken­nuk­siin, ihas­te­lim­me pai­kal­lis­ta ra­ken­nu­sark­ki­teh­tuu­ria ja ai­van kes­kus­tan tun­tu­mas­sa ole­vaa ve­si­pu­tous­ta. Yk­si meis­tä pää­si sul­keu­tu­vaan kirk­koon si­säl­le, kun osa­si sak­sak­si ker­toa, et­tä ha­lu­si ot­taa yh­den ku­van kir­kos­ta.

Toi­se­na päi­vä­nä kä­ve­lim­me pit­kän ja lem­pe­äm­män rei­tin An­ger­ta­lin hiih­to­a­lu­eel­la ja näim­me mitä mah­ta­vim­pia mai­se­mia ja ser­pen­tii­ni­tei­tä. Joku meis­tä to­te­si, et­tä tär­kein­tä ei ole pää­mää­rä vaan mat­ka koh­ti pää­mää­rää. Muis­tu­tim­me toi­sil­lem­me sii­tä, et­tä juu­ri tämä het­ki on tär­keä.

Sun­nun­tai­aa­mu­na läh­dim­me toi­veik­kai­na uu­teen va­el­lus­päi­vään, joka teh­tiin Dorf­gas­tei­nin Gros­sar­li­nin hiih­to­a­lu­eel­le Schlos­sal­miin. Tu­tus­tuim­me alu­eel­la myös pie­neen vuo­ris­to­kirk­koon, jos­sa pi­dim­me le­väh­dys­het­ken. Jat­koim­me ki­vik­koi­sen maas­ton läpi Schuhf­lic­ke­riin. Olim­me voit­ta­jia. Kä­per­ryim­me il­lan­suus­sa mök­kiim­me ja kuun­te­lim­me net­ti­ra­di­on kaut­ta seu­rat. Olim­me kau­ka­na, mut­ta lä­hel­lä.

Vii­mei­sen päi­vän vie­tim­me Salz­bur­gin kes­kus­tas­sa. Tu­tus­tuim­me iha­naan kuk­kais­puis­toon Mi­ra­bel­l­gar­te­niin sekä Mi­ra­bell-pa­lat­siin. Ihas­te­lim­me pai­kal­lis­ta elä­män­me­noa, kä­ve­lim­me van­has­sa­kau­pun­gis­sa ja nau­tim­me päi­vä­kah­vit ai­van ihas­tut­ta­vas­sa Mo­zar­tin kah­vi­las­sa.

Va­el­ta­mi­nen Alp­pien hui­keis­sa mai­se­mis­sa tun­tui mo­nel­la ta­paa sa­man­lai­sel­ta kuin us­ko­vai­se­na elä­mi­nen täs­sä ajas­sa. Ker­ran ka­pu­sim­me vää­ril­le po­luil­le ja saim­me muis­tu­tuk­sen, et­tä elä­mä on va­lin­to­jen te­ke­mis­tä. On haas­ta­vam­pia koh­tia, on es­tei­tä, mut­kia, ki­vik­ko­ja ja sil­to­ja, jot­ka jo­kai­nen jou­tuu ja saa it­se as­kel­taa, mut­ta tur­val­li­sil­ta ja luo­tet­ta­vil­ta rin­nal­la­kul­ki­joil­ta saa voi­maa tuo­hon mat­kan­te­koon.

Reis­sun päät­ty­es­sä jouk­ko tyy­ty­väi­siä nai­sia ja­kaan­tui omil­le teil­leen Kok­ko­lan rau­ta­tie­a­se­mal­la. Kii­tol­li­suus täyt­ti mie­len: koim­me, et­tä Ju­ma­la siu­na­si reis­sun ja saim­me pa­la­ta voi­maan­tu­nei­na ar­jen as­ka­rei­siin.

Mer­ja Ki­ve­lä

Päivämiehen Vierasblogi
17.2.2020

He­rää, Her­ra! Mik­si nu­kut? Nou­se, älä iäk­si hyl­kää! Nou­se aut­ta­maan mei­tä, lu­nas­ta mei­dät ar­mo­si täh­den! Ps. 44:24,27

Viikon kysymys