JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Yhdessä olemme vahvempia

Nykyiset blogit
3.8.2022 7.00

Juttua muokattu:

2.8. 10:49
2022080210490420220803070000
Kasvokkainen vuorovaikutus mahdollistaa monia sellaisia aistikokemuksia, jotka virtuaalisessa viestinnässä jäävät puuttumaan.

Kasvokkainen vuorovaikutus mahdollistaa monia sellaisia aistikokemuksia, jotka virtuaalisessa viestinnässä jäävät puuttumaan.

Kuva kirjoittajalta

Kasvokkainen vuorovaikutus mahdollistaa monia sellaisia aistikokemuksia, jotka virtuaalisessa viestinnässä jäävät puuttumaan.

Kasvokkainen vuorovaikutus mahdollistaa monia sellaisia aistikokemuksia, jotka virtuaalisessa viestinnässä jäävät puuttumaan.

Kuva kirjoittajalta

Riik­ka Lin­nan­mä­ki

Su­vi­seu­rat sii­vit­ti­vät mi­nut iha­naan hei­nä­kuu­hun. Tun­tuu, et­tä mal­ja­ni on saa­nut ol­la täy­si niin mo­ne­na päi­vä­nä ja olen to­del­la kii­tol­li­nen sii­tä!

Ajat­te­len, et­tä Su­vi­seu­rois­sa iha­nat koh­taa­mi­set sai­vat ekst­ro­ver­tin sy­dä­me­ni puh­ke­a­maan taas kun­nol­la kuk­kaan.

Olen muu­ta­man ys­tä­vä­ni kans­sa poh­ti­nut, et­tä mi­ten höl­mö sa­non­ta on­kaan: "Kel' on­ni on, se on­nen kät­ke­köön." Pi­täi­si­kö on­ni kät­keä ka­teu­den vuok­si, vai sik­si, et­tä jol­le­kin voi tul­la paha mie­li, kos­ka hä­nen toi­veen­sa ei ole to­teu­tu­nut?

Lo­pul­ta voim­me ot­taa vas­tuu­ta vain omis­ta tun­teis­tam­me. Se, et­tä pi­tää it­ses­tään huol­ta, mie­lui­ten jo en­nal­ta­eh­käi­se­väs­ti, mah­dol­lis­taa myös on­nen. On­ni li­sään­tyy ja­ka­es­sa.

Ny­kyi­sin pal­jon asi­oi­ta ja­e­taan so­mes­sa. Mie­les­tä­ni on hyvä, et­tei so­mes­sa­kaan tar­vit­se ai­na näyt­tää vain elä­mäs­tä pelk­kää kiil­to­ku­vaa. Olen saa­nut­kin sii­tä kii­tos­ta.

En sil­ti var­mas­ti oli­si ko­ke­nut hei­nä­kuu­ta niin iha­na­na, jos oli­sin käy­nyt kaik­ki kes­kus­te­lut vain so­mes­sa: some ei voi kor­va­ta ha­lauk­sen tuo­maa hy­vää oloa, läs­nä­o­lon, hy­myn, elei­den, il­mei­den ha­vait­se­mi­sen tuo­maa oi­val­ta­mi­sen iloa, sitä rie­mun tun­net­ta, kun hok­saa rak­kaan, tu­tun ja saa men­nä luok­se.

On­ko koh­taa­mi­nen ol­lut si­nul­le help­poa? Vai on­ko ol­lut hel­pom­pi vält­tää nii­tä? Vai ei­kö ole ol­lut ke­tään, jota koh­da­ta?

Yk­si­näi­syy­des­tä ja suu­res­sa vä­ki­jou­kos­sa sen ko­ke­mi­ses­ta on pu­hut­tu nyt mo­nil­la ka­na­vil­la. Muis­tan, mi­ten nuo­rem­pa­na koin ah­dis­ta­va­na kä­vel­lä yk­sin ta­paa­mis­pai­kal­le ke­sän suu­ris­sa seu­rois­sa: "Ajat­te­lee­ko­han muut, et­tä mi­kä­hän yk­si­näi­nen res­suk­ka tuo on? On­ko­han mun il­me kau­he­an su­rul­li­nen?" kuu­mot­te­lin mie­les­sä­ni.

Muis­tan mi­ten ke­vääl­lä nais­te­nil­lan alus­tuk­ses­sa sa­not­tiin, et­tä kun ih­mi­sel­lä on juu­ret ja hän on si­nut it­sen­sä kans­sa, hän voi liik­kua ihan yk­sin­kin. Ilok­se­ni huo­ma­sin, et­ten ah­dis­tu­nut yk­sin liik­ku­mi­ses­ta näis­sä seu­rois­sa! Lo­pul­ta en ko­vin pal­jon yk­sin liik­ku­nut­kaan. Oli­han ra­kas per­hee­ni ja mui­ta­kin lä­hei­siä sa­mal­la alu­eel­la­kin.

Toi­voi­sin, et­tä eri­tyi­ses­ti uu­del­le paik­ka­kun­nal­le muut­ta­neet nuo­ret otet­tai­siin mu­kaan toi­min­taan ja kut­sut­tai­siin ky­lään. Saam­me ru­koil­la Tai­vaan Isäl­tä koh­taa­vais­ta miel­tä it­sel­lem­me kai­ken ikäis­ten, ko­kois­ten ja maa­lais­ten kans­sa­kul­ki­joi­den huo­mi­oi­mi­seen.

RiikkaLinnanmäki
Olen kolmikymppinen äiti, puoliso ja kirjallisuuden opiskelija. Olen lähtöisin Pohjois-Suomesta, mutta olemme asuneet jo kolme vuotta Tampereella. Minua kiinnostavat ihmissuhteet, psykologiset näkökulmat, vanhemmuus, ihmisoikeuskysymykset ja tasa-arvo. Perhe, luonto, taiteilu ja kohtuullisen terveelliset elämäntavat ovat minulle tärkeitä. Palaan ajatuksissani usein pieniltä tuntuviin hetkiin. Ne muistuttavat voimia tuoneista asioista. Toivon, että otat rohkeasti yhteyttä sähköpostiini riikkak92@hotmail.com.
26.4.2024

Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Ps. 126:5–6

Viikon kysymys