Maa­il­man alus­sa ih­mi­set pu­hui­vat yh­tä kiel­tä. Ny­ky­ään ti­lan­ne on toi­nen: maa­il­mas­sa pu­hu­taan tu­han­sia eri kie­liä, ja ne si­säl­tä­vät myös alu­eel­li­sia mur­tei­ta. Kie­let ke­hit­ty­vät ja muut­tu­vat ajan myö­tä. Uu­sia kie­liä syn­tyy ja nii­tä myös kuo­lee.

Raa­mat­tu pu­huu kie­les­tä ja kie­lis­tä. Us­ko syn­tyy tie­tyl­lä kie­lel­lä pu­hu­tun sa­nan kuu­le­mi­ses­ta. Ih­mis­kun­nan al­ku­ai­koi­na Ju­ma­la se­koit­ti ih­mis­ten kie­let (1. Moos. 11:6–8).

Ju­ma­la on avan­nut mo­nia uu­sia mah­dol­li­suuk­sia ja alu­ei­ta val­ta­kun­tan­sa lä­he­tys­työl­le. Jee­suk­sen kas­te- ja lä­he­tys­käs­ky to­teu­tuu niin lä­he­tys­mat­ko­jen kuin säh­köis­ten vies­ti­mien kaut­ta. Lä­he­tys­työs­sä tar­vi­taan mo­nien kie­lien osaa­mis­ta sekä kie­len kään­nös­teh­tä­vis­sä et­tä pu­hei­den tulk­kaa­mi­ses­sa.

Ei rii­tä, et­tä evan­ke­liu­mia ju­lis­te­taan vain suo­men tai eng­lan­nin kie­lel­lä. Lä­he­tys­työn yh­des­sä koh­de­maas­sa saat­taa ol­la vi­ral­lis­ten kiel­ten li­säk­si kym­me­niä eri hei­mo­kie­liä. Esi­mer­kik­si Ke­ni­as­sa eri alu­eil­la tar­vi­taan eri tulk­ke­ja, kos­ka pu­hut­ta­va kie­li vaih­te­lee näi­den alu­ei­den vä­lil­lä.

Seu­ra­ti­lan­tees­sa tul­kin on tär­keä kään­tää pu­hut­tu sana al­ku­pe­räi­ses­sä muo­dos­saan. Tulk­kaus vaa­tii tark­kaa­vai­suut­ta, kie­len ja kult­tuu­rin tun­te­mus­ta sekä pal­jon har­joi­tus­ta. Sa­mat vaa­ti­muk­set kos­ke­vat eri­lais­ten teks­tien, ku­ten har­taus­kir­joi­tus­ten tai kir­jo­jen kään­tä­mis­tä.

On suu­ri ilo, et­tä us­ko­vais­ten kes­kuu­des­ta löy­tyy kie­lis­tä kiin­nos­tu­nei­ta ja osaa­via hen­ki­löi­tä, jot­ka an­ta­vat lah­jo­jaan evan­ke­liu­min työ­hön. Näin he ovat omal­ta osal­taan mah­dol­lis­ta­mas­sa Jee­suk­sen lä­he­tys­käs­kyn to­teu­tu­mis­ta.

Pyhä Hen­ki kir­kas­taa Ju­ma­lan sa­nan sa­lai­suut­ta pu­hu­jal­le. Vaik­ka pu­hu­jan ja kuu­li­jan taus­ta, kult­tuu­ri ja kie­li ovat eri­lai­sia, Pyhä Hen­ki avaa us­kon kes­kei­sen si­säl­lön.

Ju­ma­lan tah­dos­ta pu­hut­tu sana syn­nyt­tää us­kon kuu­li­jan sy­dä­mes­sä. Näin kävi al­ku­seu­ra­kun­nan ai­ka­na myös ope­tus­lap­si Fi­lip­pok­sen ja eti­o­pi­a­lai­sen ho­vi­her­ran koh­taa­mi­ses­sa (Ap. t. 8: 26–39).