Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit kokoontuivat hiippakunnittain synodaalikokouksiin. Näillä pappien yhteisillä kokoontumisilla on kirkossa vuosisatoja pitkä historia. Piispat kutsuvat hiippakuntansa papit ja lehtorit yhteen vähintään joka kuudes vuosi. Synodaalikokouksen tarkoitus on kirkon mukaan ”käsitellä teologisia kysymyksiä sekä seurakuntien hoitoa ja muuta kirkon toimintaa ja hallintoa koskevia asioita”. Sanan synodaali juuret ovat kreikan kielessä. Sanapari syn odos tarkoittaa yhteistä tietä.
Vuoden 2022 synodaalikokousten teologisena aiheena oli pelastus. Pelastus onkin Raamatussa, erityisesti Uudessa testamentissa, keskeinen käsite. Synodaalikokousta varten kirkko on julkaissut erillisen synodaalikirjan, joka käsittelee aihetta eri artikkeleiden kautta. Pelastus-teeman ympärillä on kirkossa käyty keskustelua siitä, missä määrin pelastus on tuonpuoleista, missä määrin taas tämänpuoleista. Keskustelussa on kysytty myös sitä, onko nykyihminen ylipäätään kiinnostunut pelastuksen kysymyksistä. Ymmärtääkö 2000-luvun ihminen edes sanaa pelastus, erityisesti sen hengellistä merkitystä?
Jokainen ihminen tarvitsee pelastusta, sillä ihmisellä on myös kuoleman jälkeinen osa. Pelastusta tarvitaan synnin ja kuoleman vallasta, jotka ovat tulleet ihmisen osaksi jo syntiinlankeemuksessa. Jeesuksen keskeinen viesti oli kutsu pelastukseen ja Jumalan valtakuntaan parannuksen kautta. Jeesus itse on pelastaja, joka pelastaa synnin vallassa olevan uuteen elämään. Kirkon keskeisimmän sanoman tulee aina keskittyä sielujen pelastumiseen.
Jumalan luoma maailma on vain ajallinen asuinpaikkamme. Jumala on tarkoittanut ihmisen lopulta siihen valtakuntaan, joka on taivaassa (Matt. 25:34). Pelastuksen ulottuvuus on ikuinen, vaikka pelastuminen tapahtuukin jo ajassa, Jumalan armovaltakunnan kautta. Puhuessaan tulevasta kirkkaudesta apostoli Paavali toteaa pelastuksen jo tapahtuneen, mutta sen täyttymyksen olevan vielä tulossa (Room. 8:18–30).
Blogit
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys