Moni mie­len­ter­vey­den krii­seis­tä kär­si­vä tai py­sy­väs­ti sai­ras­tu­nut on ker­to­nut us­kon tuo­van elä­mään tur­vaa ja loh­tua. Vaik­ka sai­raus kul­ki­si mu­ka­na elä­män lop­puun saak­ka, se ei seu­raa enää tai­vaa­seen. Myös ajal­li­sen elä­män haas­teis­sa ja kär­si­myk­sis­sä voi tur­vau­tua Ju­ma­lan läs­nä­o­loon ja joh­da­tuk­seen. Elä­män kaik­ki vai­heet ovat hä­nen tie­dos­saan.

Mie­len sai­raut­ta po­te­va voi ol­la hen­gel­li­ses­ti täy­sin ter­ve – vaik­ka muul­ta tun­tui­si­kin. Mie­len­ter­vey­den häi­ri­öt tai sai­rau­det voi­vat vai­kut­taa us­ko­ne­lä­män alu­eel­le han­ka­loit­ta­en us­ko­mis­ta ja ai­heut­ta­en sai­rau­des­ta joh­tu­via kamp­pai­lu­ja. Ih­mi­nen voi ko­kea syyl­li­syyt­tä ja ah­dis­tus­ta, joka ei joh­du syn­nis­tä vaan esi­mer­kik­si eri­lai­sis­ta pak­ko-oi­reis­ta, jot­ka ei­vät pois­tu evan­ke­liu­min avul­la.

Kun ih­mi­nen on lan­gen­nut syn­tiin, ter­ve oma­tun­to joh­taa ka­tu­muk­seen ja pa­ran­nuk­seen. Evan­ke­liu­min kuu­le­mi­nen va­paut­taa taa­kois­ta. Yli­her­kän oman­tun­non kans­sa elä­vä voi pää­tyä ke­hään, jos­sa evan­ke­liu­mi aut­taa vain het­kel­li­ses­ti, mut­ta mie­len syy­tök­set pa­laa­vat pian ta­kai­sin. Min­kään­lai­nen ka­tu­mus tai an­teek­si­an­ta­mus ei tun­nu riit­tä­väl­tä. Pit­kään jat­ku­es­saan täl­lai­nen ti­lan­ne ras­kaut­taa us­ko­mis­ta ja syö us­ko­mi­sen iloa.

Yli­herk­kä oma­tun­to voi ol­la oi­re ah­dis­tuk­ses­ta, pak­ko-oi­rei­ses­ta häi­ri­ös­tä (OCD) tai muis­ta mie­len­ter­vey­den haas­teis­ta. Syyl­li­syyt­tä voi­vat tuo­da pak­ko­a­ja­tuk­set, joi­ta ei voi es­tää, mut­ta jot­ka si­säl­löl­tään ovat ih­mi­sen mie­les­tä ”syn­ti­siä”. Täl­lai­set mie­len haas­teet tai sai­rau­det vää­ris­tä­vät ih­mi­sen kä­si­tys­tä it­ses­tään, Ju­ma­las­ta ja ar­mos­ta. Ju­ma­lan vas­tus­ta­ja käyt­tää hy­väk­seen myös täl­lais­ta haa­voit­tu­vuut­ta. On tär­ke­ää ym­mär­tää ja muis­taa, et­tä Ju­ma­lan ar­mo on eh­do­ton ja ylit­tää in­hi­mil­li­set puut­teet.

Us­ko­nys­tä­vät voi­vat tu­kea ja loh­dut­taa, et­tä us­ko ei ole men­nyt, vaik­ka mie­li oi­kut­te­lee. He voi­vat kuun­nel­la ja loh­dut­taa taak­ko­jen al­la kul­ke­vaa evan­ke­liu­mil­la. Jos kyse on mie­len sai­rau­des­ta, evan­ke­liu­min pyy­tä­mi­nen ja sen us­ko­mi­nen ei­vät kui­ten­kaan pois­ta syyl­li­syyt­tä tai ah­dis­tus­ta. Sil­loin apua voi ja kan­nat­taa ha­kea mie­len­ter­veys­pal­ve­luis­ta. Oi­kea apu ja apu­kei­not voi­vat aut­taa myös ko­ke­maan us­ko­mi­sen iloa.