JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset

Nöyrä ihminen arvostaa ja tarvitsee toisia

Pääkirjoitukset
8.12.2021 7.00

Juttua muokattu:

7.12. 14:09
2021120714090320211208070000

Vii­me vuo­si­na nöy­ryy­den kä­si­te on nous­sut esil­le yl­lät­tä­väs­sä yh­tey­des­sä. Ta­lou­se­lä­män ja yri­tys­joh­don teh­tä­vis­sä on huo­mat­tu, et­tä nöy­ryys on joh­ta­jal­le ar­vo­kas omi­nai­suus. Työ­e­lä­mäs­sä ja eri­tyi­ses­ti sen esi­mies­teh­tä­vis­sä nöy­ryy­del­le on ky­syn­tää. On ha­vait­tu, et­tä hyvä joh­ta­ja an­taa muil­le ti­laa me­nes­tyä. Hän ei ko­ros­ta it­se­ään, vaan ar­vos­taa tois­ten työ­pa­nos­ta, aset­tuu toi­sen ase­maan ja ja­kaa kii­tos­ta.

Nöy­rää ih­mis­tä saa­te­taan vir­heel­li­ses­ti pi­tää nöy­ris­te­le­vä­nä tai heik­ko­na. On vää­rä mie­li­ku­va, et­tä ih­mi­sen nöy­ryyt­tä on help­po käyt­tää hy­väk­si. To­del­li­suu­des­sa nöy­rä ih­mi­nen voi ol­la hen­ki­ses­ti vah­va ja tie­toi­nen ky­vyis­tään. It­ses­tään ko­ros­ta­va saat­taa puo­les­taan ol­la si­sim­mäs­sään epä­var­ma ja heik­ko.

Yl­peys on nöy­ryy­den vas­ta­koh­ta. Ju­ma­lan sa­nas­sa yl­peys näh­dään Ju­ma­lan tah­don vas­tai­se­na asi­a­na. ”Yl­peys vie ih­mi­sen pe­ri­ka­toon, kun­ni­an tie käy nöy­ryy­den kaut­ta”, to­de­taan Sa­nan­las­ku­jen kir­jan 18. lu­vus­sa. Sama kir­ja to­te­aa, et­tä Her­ran pal­ve­luk­ses­sa ole­va vii­saus vi­haa yl­peyt­tä (Sa­nanl. 8:12–13). Jee­sus rin­nas­taa yl­pey­den mui­hin va­ka­viin syn­tei­hin, ku­ten avi­o­ri­kok­seen, ah­neu­teen ja ju­ma­lan­pilk­kaan (Mark. 7:22). Apos­to­li ke­hot­taa yl­pei­le­mään vain Her­ras­ta (1. Kor. 1:31).

Vää­rä yl­peys voi ol­la niin ajal­lis­ta kuin hen­gel­lis­tä. Yl­peä ih­mi­nen nä­kee me­nes­tyk­sen usein oma­na an­si­o­naan, ei Ju­ma­lan lah­ja­na. Us­ko­ne­lä­mäs­sä yl­peys voi nä­kyä ar­vos­te­le­va­na mie­le­nä, sy­vem­män tie­don tai ym­mär­ryk­sen omis­ta­mi­se­na sekä it­sen­sä ko­rot­ta­mi­se­na mui­den ylä­puo­lel­le. Nöy­rä ih­mi­nen ar­vos­taa ja tar­vit­see mui­ta, yl­peä pär­jää it­sek­seen tai sa­mal­la ta­val­la ajat­te­le­vien kans­sa.

Kris­tuk­sen seu­ra­kun­ta nä­kyy yl­pe­än sil­miin aran lam­mas­mai­sel­ta, men­nei­syy­teen ta­ker­tu­neel­ta ja vi­al­li­sel­ta. Van­han tes­ta­men­tin pro­fee­tat su­ri­vat sitä, et­tä Is­ra­e­lin kan­sa yl­pey­ten­sä täh­den unoh­ti Ju­ma­lan tah­don.

Elä­vä us­ko il­me­nee ajas­sam­me­kin kes­ki­näi­se­nä nöy­ryy­te­nä. Syn­tin­sä tun­te­va ja Ju­ma­lan ar­moa tar­vit­se­va ih­mi­nen tun­tee nöy­ryyt­tä Ju­ma­lan edes­sä. Evan­ke­liu­min ar­mo pa­ran­taa myös yl­pey­den syn­nis­tä. Us­ko oh­jaa oi­ke­aan nöy­ryy­teen, joka tuo siu­nauk­sen elä­mään. Nöy­ryys il­men­tää sitä, et­tä olem­me sa­vi­as­ti­oi­ta, joi­den si­säl­lä on kui­ten­kin aar­re (2. Kor. 4:7).

26.5.2022

Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän. Ap. t. 1:11

Viikon kysymys