Kris­til­li­seen avi­o­liit­toon pe­rus­tu­va per­he ja koti ovat suur­ta Ju­ma­lan lah­jaa ja osa elä­män sy­vin­tä ole­mus­ta. Ju­ma­lan jo luo­mis­työs­sään sää­tä­mä mie­hen ja vai­mon kes­ki­näi­nen pyhä liit­to on tar­koi­tet­tu eli­ni­käi­sek­si ja erot­ta­mat­to­mak­si. Kä­si­tys suh­teen py­hyy­des­tä ja py­sy­vyy­des­tä luo tur­val­li­suut­ta avi­o­puo­li­soil­le ja lap­sil­le sekä an­taa lu­jan läh­tö­koh­dan avi­o­lii­ton hoi­ta­mi­seen ja ko­din yh­tei­seen elä­mään.

Avi­o­liit­toon kuu­luu yh­tei­nen vas­tuu ko­dis­ta ja per­hees­tä. Vii­me ai­koi­na on pu­hut­tu pal­jon per­hei­den ja sen ohel­la myös äi­din ja isän jak­sa­mi­ses­ta. Per­heis­sä on hyvä ar­vi­oi­da voi­ma­va­ro­ja niin, et­tä jo­kai­nen jak­saa omas­sa teh­tä­väs­sään. Ko­din il­ma­pii­riin ja yh­tei­seen te­ke­mi­seen on hyvä osal­lis­tua jo­kai­sen. Yh­tei­nen te­ke­mi­nen tuo on­nea, jota ei voi ra­hal­la os­taa. On tär­ke­ää ym­mär­tää, et­tä ta­val­li­nen ar­ki ja yh­tei­nen ai­ka ovat vält­tä­mät­tö­miä per­heen hy­vin­voin­nil­le.

Ny­kyih­mi­sel­le on tyy­pil­lis­tä aja­tel­la en­si­si­jai­ses­ti it­se­ään ja ra­ken­taa elä­mään­sä omis­ta läh­tö­koh­dis­taan kä­sin. Epäit­sek­kyys ja pyy­tee­tön yh­tei­sen hy­vän ra­ken­ta­mi­nen ei ole ko­vin muo­di­kas­ta. Jo­kai­sen pi­täi­si saa­da mah­dol­li­sim­man pal­jon omaa ai­kaa ja teh­dä kaik­ki rat­kai­sun­sa it­se­näi­ses­ti. Täl­lai­nen ajat­te­lu so­pii huo­nos­ti per­he-elä­mään, kos­ka per­heen­jä­se­net tar­vit­se­vat ai­kaa yh­des­sä­o­loon ja kes­kus­te­luun. Jos toi­nen puo­li­so lai­min­lyö vas­tuun­sa ko­dis­ta, voi seu­rauk­se­na ol­la toi­sen uu­pu­mi­nen ja kes­ki­näi­sen rak­kau­den sä­röi­ly.

Vii­me­ai­kai­set pää­tök­set ko­ti­äi­tien ja lap­si­per­hei­den tu­ke­mi­ses­ta ovat huo­les­tut­ta­via. Lap­si­per­heet ase­te­taan yhä vai­ke­am­paan ta­lou­del­li­seen ti­lan­tee­seen. Täl­lais­ten vies­tien kes­kel­lä lap­si­per­heet kai­paa­vat roh­kai­sua ja ar­vos­tus­ta. Vii­me ai­koi­na mo­net jär­jes­töt ovat on­nek­si an­ta­neet tätä tu­kea kan­na­no­tois­saan ja lau­sun­nois­saan. Oli­si­ko myös val­ti­o­val­lal­la nyt ai­ka py­säh­tyä ja ar­vos­taa konk­reet­ti­ses­ti ko­tien te­ke­mää työ­tä li­sää­mäl­lä yh­teis­kun­nan re­surs­se­ja lap­si­per­hei­den tu­ke­mi­seen?

Ajas­sam­me ko­ros­tu­va ma­te­ri­a­lis­ti­nen elä­män­ta­pa sekä kil­pai­lu opis­ke­lu- ja työ­mark­ki­noil­la aset­ta­vat eri­tyi­ses­ti äi­deil­le val­ta­via vaa­ti­muk­sia. Huo­le­nai­hee­na on, muut­taa­ko ai­ka kä­si­tyk­si­äm­me äi­tiy­des­tä en­tis­tä ka­pea-alai­sem­mak­si. äi­deil­lä on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus uu­sien su­ku­pol­vien kas­vat­ta­ji­na. He ra­ken­ta­vat ki­vi­jal­kaa las­ten ja koko yh­teis­kun­nan tu­le­vai­suu­del­le.

Mo­nes­sa ko­dis­sa vie­te­tään äi­tien­päi­vää. äi­din muis­ta­mi­nen kor­tein tuo äi­deil­le läm­pi­män tun­teen. Sa­mal­la se on herk­kä het­ki isäl­le ja lap­sil­le. Oma äi­ti on ih­mi­nen, joka vai­kut­taa jo­kai­sen ih­mi­sen elä­mään. Oli­pa äi­ti­suh­de mil­lai­nen vain, äi­din mer­ki­tys­tä ei voi vä­hek­syä. äi­din kans­sa lap­si ko­kee en­sim­mäi­sen kiin­te­än, jat­ku­van ih­mis­suh­teen­sa, jon­ka luo­ma pe­rus­tur­va vai­kut­taa myö­hem­pään elä­mään.

Jo­kai­sen ko­din pe­rus­ta on kes­ki­näi­nen rak­kaus. Par­hai­ten lap­si ke­hit­tyy tur­val­li­ses­sa ko­dis­sa, jota sä­vyt­tää puo­li­soi­den vä­li­nen rak­kaus. Rak­kaut­ta on hyvä vaa­lia ja pi­tää esil­lä ko­din yh­tei­sis­sä juh­lis­sa. Se on koko per­heen voi­ma­va­ra.

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 7.5.2014.