Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti kiin­nit­ti it­se­näi­syys­päi­vän yh­tey­des­sä huo­mi­o­ta luo­tet­ta­van tie­don le­vit­tä­mi­seen ja ra­ken­ta­van vuo­ro­pu­he­lun vah­vis­ta­mi­seen. Tä­män suun­tais­ten sig­naa­lien vah­vis­ta­mi­seen on­kin kor­kea ai­ka, sil­lä myös suo­ma­lais­ten kes­ki­näi­set ää­nen­pai­not ovat jyr­ken­ty­neet.

Na­pak­ka­kaan yh­teis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lu ei ole pa­has­ta, mi­kä­li sii­nä säi­lyy kun­ni­oit­ta­va suh­tau­tu­mi­nen kaik­kia kes­kus­te­li­joi­ta koh­taan. Jee­sus­kin il­mai­si aja­tuk­si­aan vä­lil­lä voi­mak­kaas­ti, mut­ta kai­ken ai­kaa to­tuu­des­sa py­sy­en, kes­kus­te­lu­kump­pa­nei­taan ra­kas­ta­en ja hei­dän pa­ras­taan toi­vo­en.

Yh­teis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa tu­li­si sal­lia jat­kos­sa­kin eri­lais­ten nä­ke­mys­ten läs­nä­o­lo. Evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen kir­kon piis­pat kiin­nit­ti­vät tä­hän huo­mi­o­ta yh­tei­ses­sä kan­na­no­tos­saan vii­me vii­kol­la. Tuos­sa kan­na­no­tos­sa piis­pat to­te­a­vat, et­tä mo­ni­ar­voi­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa myös us­kon­not kuu­lu­vat jul­ki­sen kes­kus­te­lun alu­eel­le.

To­tuu­den jäl­kei­seen ai­kaan kuu­luu fak­to­jen mer­ki­tyk­sen pie­nen­ty­mi­nen sekä tun­ne­pe­räi­sen ja tun­tei­ta nos­tat­ta­van vies­tin­nän vah­vis­ta­mi­nen. Vii­me ai­koi­na esi­mer­kik­si po­lii­ti­kot ovat kiin­nit­tä­neet kes­kuu­des­saan huo­mi­o­ta myös ta­hal­li­seen vää­ri­nym­mär­tä­mi­seen ja fak­tois­ta poik­ke­a­van tie­don le­vit­tä­mi­seen. Täl­lai­nen toi­min­ta mu­ren­taa poh­jaa ra­ken­ta­val­ta kes­kus­te­lul­ta.

To­tuu­den jäl­kei­sen ajan ky­sy­myk­siin kuu­luu, ha­lu­aa­ko ih­mi­nen ai­na edes tie­tää to­tuut­ta vai pel­käs­tään nä­kö­kul­man, joka ve­to­aa omaan ajat­te­luun? Ja mikä on to­tuus? On­ko to­tuus se, mitä pi­de­tään ylei­ses­ti hy­vä­nä, in­hi­mil­li­ses­ti ar­vok­kaa­na tai me­di­as­sa esil­lä? To­tuus ei ole vält­tä­mät­tä edes ar­vo, jon­ka kaik­ki yh­des­sä ja­ka­vat.

Kris­tit­ty ha­lu­aa py­syä yh­teis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa­kin omal­la, Raa­mat­tuun pe­rus­tu­val­la ar­vo­poh­jal­laan ja Raa­ma­tun mu­kai­ses­sa to­tuu­des­sa. Kris­ti­tyn nä­ke­mys on, et­tä Raa­ma­tun mu­kai­nen us­ko ja elä­mä ovat ra­ken­ta­mas­sa kan­saa: ”Van­hurs­kaus kan­san ko­rot­taa, mut­ta syn­ti on kan­sa­kun­tien hä­peä”

(Sa­nanl. 14:34).

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 11.12.2019

Ku­vi­tus­ku­va: Päi­vi Pel­to­nie­mi