Vau­van päi­vää vie­te­tään tänä syk­sy­nä yh­dek­sät­tä ker­taa. Päi­vän tee­ma­na on Vau­vois­sa on ilo! Lap­si­a­si­a­val­tuu­tet­tu Eli­na Pek­ka­ri­nen kir­joit­ti Hel­sin­gin Sa­no­mien ko­lum­nis­saan (17.12.2024): ”Lap­set tuo­vat iloa muil­le­kin kuin van­hem­mil­leen – su­ku­lai­sil­leen, ys­tä­vil­leen ja naa­pu­reil­leen, koko maa­il­mal­le. Sik­si puo­lus­tan niin ha­na­kas­ti las­ten oi­keut­ta nä­kyä ja kuu­lua.” Lap­si­a­si­a­val­tuu­te­tun aja­tuk­sen soi­si le­vi­ä­vän yh­teis­kun­nas­sa, jota on kri­ti­soi­tu vii­me vuo­si­na tois­tu­vas­ti lap­si­vas­tai­suu­des­ta.

Vau­va­tee­ma nä­kyy täs­sä leh­des­sä. Lu­ki­jat ker­to­vat ta­ka­si­vul­la, mikä vau­vois­sa on iha­nin­ta. Vas­tauk­sis­sa ko­ros­tuu se, mi­ten jo­kai­nen vau­va on Ju­ma­lan täy­del­li­nen luo­mis­työ ja sel­lai­se­na ih­me. Use­am­mas­sa vas­tauk­ses­sa poh­di­taan, mi­ten vau­van kat­se tun­tuu hei­jas­ta­van tai­vas­ta.

Vau­va-ai­ka on ly­hyt jak­so van­huu­teen saak­ka elä­vän ih­mi­sen elä­mäs­sä. Sil­ti tuo ai­ka on eri­tyi­sen mer­kit­tä­vä niin vau­val­le kuin hä­nen lä­hei­sil­leen­kin. Ih­mi­sen ke­hi­tys en­sim­mäis­ten viik­ko­jen ja kuu­kau­sien ai­ka­na on hui­maa: vau­van en­sim­mäi­set kään­ty­mi­set se­lin­ma­kuul­ta vat­sal­leen, hy­myt ja jo­kel­te­lut ovat val­ta­va rie­mun ai­he hä­nen lä­hei­sil­leen.

Tur­val­li­sen kiin­ty­mys­suh­teen luo­mi­nen vau­vai­äs­sä on poh­ja­na ih­mi­sen pe­rus­luot­ta­muk­sel­le. Pe­rus­luot­ta­mus tar­koit­taa ko­ke­mus­ta sii­tä, et­tä toi­sil­ta ih­mi­sil­tä voi saa­da hoi­vaa, loh­tua ja tur­vaa. Tämä ede­saut­taa sitä, et­tä nii­tä voi it­se­kin an­taa muil­le. En­sim­mäi­nen vuo­si on tär­keä myös yk­si­löl­lis­ty­mi­sen ja it­se­luot­ta­muk­sen nä­kö­kul­mas­ta.

Us­ko­vai­ses­sa ko­dis­sa on tar­jol­la luot­ta­mus ih­mis­tä kor­ke­am­man voi­man, tai­vaal­li­sen Isän joh­da­tuk­seen ja huo­len­pi­toon. Kun van­hem­mat saa­vat it­se ko­kea sul­keu­tu­van­sa Ju­ma­lan huo­len­pi­don suo­jaan, se hei­jas­tuu heis­tä lap­siin. Asi­aa on tär­keä myös sa­noit­taa ää­neen.

Raa­mat­tu ke­hot­taa suh­tau­tu­maan vas­tuul­li­ses­ti vau­van ja lap­sen hoi­vaa­mi­seen. Omal­la toi­min­nal­laan Jee­sus osoit­ti, et­tä mui­den ar­moil­la elä­vät ovat hä­nen eri­tyi­ses­sä suo­je­luk­ses­saan: ”Kat­so­kaa, et­tet­te hal­vek­si yh­tä­kään näis­tä vä­häi­sis­tä. Sil­lä minä sa­non teil­le: hei­dän en­ke­lin­sä saa­vat tai­vais­sa joka het­ki kat­sel­la mi­nun tai­vaal­li­sen Isä­ni kas­vo­ja.” (Matt. 18:10.)