Kuo­pi­o­lai­set, ke­si­ään Hei­nä­ve­den Pa­lo­kis­sa viet­tä­vät In­ke­ri ja Os­mo Pauk­ku­nen oli­vat tänä ke­vää­nä en­sim­mäis­tä ker­taa Ruot­sin Su­vi­seu­rois­sa. Os­mon haa­vee­na on ol­lut jo vuo­sien ajan pääs­tä mu­kaan Ruot­sin Su­vi­seu­roi­hin. Tänä ke­vää­nä tämä toi­ve to­teu­tui.

Pauk­ku­set mat­kus­ti­vat en­sin Jy­väs­ky­lään ja siel­tä lin­ja-au­tol­la ryh­män mu­ka­na Tur­kuun. Mat­ka jat­kui lai­va­kyy­dil­lä Ruot­sin puo­lel­le. In­ke­ri ja Os­mo odot­ti­vat seu­ro­ja suu­rel­la in­nol­la ja mie­len­kiin­nol­la.

Niin Ruot­sin Su­vi­seu­rois­sa, kuin seu­rois­sa yleen­sä­kin, Ju­ma­lan sa­nan kuu­le­mi­nen on seu­ro­jen kes­kei­sin tar­koi­tus. Saar­nat tul­kat­tiin seu­ra­vä­el­le suo­mek­si. Seu­rois­sa oli pal­ve­le­mas­sa suo­ma­lai­si­a­kin pu­hu­ja­vel­jiä. Saar­no­jen ohes­sa lau­le­tut Sii­o­nin lau­lut ja vir­ret kai­kui­vat sekä ruot­sik­si et­tä suo­mek­si, mikä ko­hot­ti juh­la­tun­nel­maa.

– Näis­sä­kin seu­rois­sa oli ilo koh­da­ta sekä uu­sia et­tä van­ho­ja us­ko­nys­tä­viä, Pauk­ku­set ker­toi­vat.

Seu­ra-alu­eel­la oli yl­lät­tä­vän pal­jon nuo­ria ja lap­si­per­hei­tä. Lau­an­tai-il­lan eh­tool­lis­kirk­ko oli myös vai­kut­ta­va ko­ke­mus.

In­ke­ri ker­toi ih­me­tel­len ja ihas­tel­len sun­nun­tai­päi­vän las­ten py­hä­kou­lu­het­kes­tä.

– Suu­ri mää­rä pie­niä lap­sia is­tui penk­ki­ri­veis­sään py­sy­en omil­la pai­koil­laan il­man van­hem­pi­aan. Kaik­ki lap­set kuun­te­li­vat hy­vin in­ten­sii­vi­ses­ti ker­to­mus­ta Daa­vi­dis­ta ja Gol­ja­tis­ta.

Kai­ken kaik­ki­aan seu­ra­jär­jes­te­lyis­sä ei In­ke­rin ja Os­mon mu­kaan ol­lut moit­teen si­jaa. Seu­rois­sa oli 800–1000 sa­nan­kuu­li­jaa. Ur­hei­lu­ta­lo ja kou­lu ym­pä­ris­töi­neen oli seu­ra-alu­ee­na riit­tä­vä. Pal­ve­lut pe­la­si­vat hy­vin. Mo­lem­mat suo­sit­te­le­vat läm­pi­mäs­ti kaik­kia osal­lis­tu­maan myös tu­le­viin Ruot­sin Su­vi­seu­roi­hin!

Su­vi­seu­rat pi­det­tiin Taa­lain­maal­la, noin 250 ki­lo­met­riä luo­tee­seen Tuk­hol­mas­ta, Bor­län­gen kun­nas­sa. Seu­ra­mat­kal­laan In­ke­ri ja Os­mo sekä muut ret­ke­läi­set sai­vat ihas­tel­la van­ho­ja kar­ja­ma­jo­ja riu­ku­ai­toi­neen sekä ym­pä­röi­vän luon­non kau­neut­ta. Mo­nel­le ret­ke­läi­sel­le oli jos­sa­kin elä­män­vai­hees­sa tul­lut tu­tuk­si sä­vel­mä Van­ha vir­si Taa­lain­maal­ta.

– Jot­kut ret­ke­läi­sis­tä aloit­ti­vat lau­la­maan Taa­lain­maan virt­tä, jo­hon toi­set her­kis­ty­en yh­tyi­vät, Os­mo muis­te­lee ret­kel­tä eri­tyi­se­nä mie­leen pai­nu­nut­ta het­keä.

Teks­ti: Mik­ko So­pa­nen

Kuva: Os­mo Pauk­ku­nen

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 30.5.2018