– Salm on vi­ron kiel­tä ja mer­kit­see ru­noa.

Ra­nu­a­lai­nen Sal­me Lai­va­maa tun­tee ni­men­sä juu­ret. Nimi on esiin­ty­nyt van­hois­sa vi­ro­lai­sis­sa kan­san­ru­nois­sa. Ru­no­jen Sal­me-nei­toa ko­si­vat au­rin­ko, kuu ja täh­det.

– Se­hän kuu­los­taa ihan mu­ka­val­ta. Olen tätä mie­hel­le­ni usein mai­nos­ta­nut, hän to­te­aa pil­ke sil­mä­kul­mas­sa.

Nimi on Vi­ros­sa mo­ni­puo­li­ses­sa käy­tös­sä.

– Käy­des­sä­ni Saa­ren­maal­la vie­rai­lin Sal­me-ni­mi­ses­sä kun­nas­sa. Ja ys­tä­vät­tä­rel­tä­ni sain Vi­ros­ta kor­tin, jos­sa oli Sal­me-ni­mi­nen katu.

Lai­va­maal­la ei ole tark­kaa tie­toa, mik­si hän sai juu­ri ky­sei­sen ni­men. Vaik­ka Sal­me on ol­lut Suo­mes­sa­kin jo pit­kään käy­tös­sä nai­sen etu­ni­me­nä, se on jää­nyt sil­ti mel­ko har­vi­nai­sek­si.

– Sii­tä olen­kin ol­lut yl­peä, kun ni­me­ni on mel­ko har­vi­nai­nen ja kai­mo­ja on vä­hän. Pa­ras­ta oli, kun työs­ken­te­lin 1970-lu­vul­la neu­vo­la­työs­sä ja paik­ka­kun­nal­le syn­tyi vau­va, joka sai ni­men Sal­me.

No on­ko Lai­va­maan Sal­me saa­nut ai­na ol­la Sal­me vai on­ko hän­tä pu­hu­tel­tu myös lem­pi­ni­mil­lä?

– Lap­suu­des­ta saak­ka mi­nua on kut­sut­tu tut­tu­jen kes­ken Sam­pak­si. Kes­ki­kou­lus­sa po­jat ni­me­si­vät mi­nut Si­ruk­si ja työ­e­lä­mäs­sä kuu­lin käy­tet­tä­vän Sa­la­mea, hän nau­rah­taa.

TIE­TOA SAL­ME-NI­MES­Tä:

- Sal­me-ni­men taus­ta on yh­dis­tet­ty vi­ron sa­noi­hin salm, runo, sekä väin, sal­mi. Näin Sal­me oli­si väi­na neiu, sal­men nei­to. Naa­pu­ri­maan kan­sal­li­see­pok­ses­sa Ka­le­vi­po­e­gis­sa ker­ro­taan Sal­me-nei­dos­ta.

- Or­to­dok­sit ovat et­si­neet ni­mel­le myös raa­ma­tul­li­sen juu­ren. Sal­men esi­ku­vak­si on kat­sot­tu ään­teel­li­sen sa­man­kal­tai­suu­ten­sa vuok­si Sa­lo­mo­ne (hepr. rau­hal­li­nen).

- Suo­men al­ma­na­kas­sa Sal­me on ol­lut vuo­des­ta 1908.

Läh­teet: Pent­ti Lem­pi­äi­nen: Suu­ri ni­mi­päi­vä­kir­ja ja Ni­mi­päi­vä­sa­nat.

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 1.8.2018