JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Sa­no­maa kyl­mään ja pi­me­ne­vään ai­kaam­me

Säkkinen Heli
Puhutaan maasta ja taivaasta
25.12.2017 6.57

Juttua muokattu:

1.1. 11:21
2020010111213320171225065700

Por­nais­lai­nen Ee­ro Har­ti­kai­nen is­tah­taa työ­päi­vän päät­teek­si lu­mi­kuor­rut­tei­sen au­ton­sa pen­kil­le, huo­kai­see ja sul­kee het­kek­si sil­män­sä. Au­ton soit­ti­mes­ta vir­taa hil­jal­leen van­ha sak­sa­lai­nen jou­lu­vir­si. On ruu­su Ii­sain juu­ren nyt kuk­kaan puh­jen­nut…

– Yk­sin­ker­tai­nen mut­ta kau­nis me­lo­dia, soin­nu­tus tu­kee sä­vel­mää ava­ten teks­tin iki­ai­kais­ta, mut­ta taas niin tuo­ret­ta sa­no­maa, to­te­aa vir­ka­va­paal­la kant­to­rin­työs­tään ole­va pal­ve­lu­tuo­tan­to­pääl­lik­kö.

20 vuot­ta kant­to­ri­na toi­mi­nut mies ker­too työn­sä vaih­tu­neen hy­vin eri­lai­sek­si.

– Vaih­te­lu on tar­peel­lis­ta, mut­ta vaa­tii tie­tys­ti to­tut­te­lua. Hek­ti­sen lii­ke-elä­män kes­kel­lä kai­paan hil­jai­suut­ta ja mu­sii­kin hoi­toa.

Au­to su­kel­taa lii­ken­teen se­kaan, pyyh­ki­met ra­pi­sut­ta­vat jäis­tä tuu­li­la­sia. Tuo kuk­ka su­loi­nen va­lai­see tal­viy­ö­tä kes­kel­lä pak­ka­sen.

– Jou­lu­lau­lut ovat mi­nul­le rak­kai­ta, Har­ti­kai­nen to­te­aa.

– Eri­tyi­ses­ti pi­dän van­hois­ta sä­vel­mis­tä, jot­ka nos­ta­vat mo­nia muis­to­ja lap­suu­des­ta. Kuun­te­len jou­lu­lau­lu­ja tun­nel­man vuok­si, mut­ta yhä enem­män kai­paan sa­no­maa, toi­von ja rak­kau­den vies­tiä kyl­mään ja pi­me­ne­vään ai­kaam­me.

Näin ruu­sun py­hyy­des­tä soi sana Je­sa­jan: Hän syn­tyy neit­sy­es­tä, Mes­si­as Ju­ma­lan.

Har­ti­kai­nen muis­te­lee, kuin­ka sama pro­feet­ta ai­ka­naan huo­kai­si: Kuka us­koo mei­dän saar­nam­me?

– Kii­rei­sen ja syk­ki­vän ajan kes­kel­lä kai­paan rau­haa ja hil­jen­ty­mis­tä. Mar­ket­tien ko­ne­ryt­mein kuor­ru­te­tut tal­ve­nih­me­maat al­ka­vat pian kyl­läs­tyt­tää, Har­ti­kai­nen to­te­aa.

Toki iloi­sil­la ja rie­muk­kail­la jou­lu­lau­luil­la on paik­kan­sa, mut­ta tä­män mie­hen vie jou­lun sa­no­man ää­rel­le toi­sen­lai­nen mu­siik­ki.

– Mu­siik­ki kut­suu hil­jen­ty­mään, nä­ke­mään pie­nen, nöy­rän ja hil­jai­sen. Se voi ava­ta sy­dä­men ot­ta­maan vas­taan Ju­ma­lan sa­nan, täh­den, joka osoit­ti ku­nin­kaan pa­lat­sin si­jas­ta köy­hää tal­lin sei­meä.

Kuva: Ee­ri­ka Har­ti­kai­nen

Jut­tu jul­kais­tu ko­ko­naan Päi­vä­mie­hes­sä 20.12.2017.

29.5.2020

Her­ra on mi­nun va­lo­ni ja apu­ni, ketä minä pel­käi­sin? Her­ra on mi­nun elä­mä­ni tur­va, ketä siis säik­kyi­sin? Ps. 27:1

Viikon kysymys