An­ni-In­ke­ri Tör­mä­nen

Jou­lu tu­lee nyt, ku­ten en­nen­kin. Tä­män jou­lun juh­laa jär­jes­tä­es­sä on tul­lut mie­leen kui­ten­kin eri­koi­sia aja­tuk­sia, ker­too Oi­li Puu­ru­nen. Hän val­mis­te­lee Pu­das­jär­ven Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen jou­lu­juh­laa seu­ra­toi­mi­kun­nan teh­tä­väs­sä. Jou­lu­juh­lan to­teu­tu­mi­nen on vie­lä juh­laa edel­tä­vä­nä­kin päi­vä­nä ky­sy­mys­merk­ki.

– Olen pal­jon aja­tel­lut seu­ra­toi­mi­kun­tien ih­mi­siä ym­pä­ri Suo­men ja maa­il­man, et­tä mi­ten ovat sel­viy­ty­neet ja jak­sa­neet. On tar­vit­tu jat­ku­vaa so­peu­tu­mis­ta muut­tu­viin ti­lan­tei­siin. Mi­ten seu­rat tai muu rau­ha­nyh­dis­tyk­sen ta­pah­tu­ma pys­ty­tään jär­jes­tä­mään? Mi­ten saa­daan am­mat­ti­tai­tois­ta hen­ki­lö­kun­taa strii­mauk­siin? Jär­jes­te­lyis­sä on ky­syt­ty not­keut­ta ja nöy­ryyt­tä, Puu­ru­nen sum­maa.

Vii­me ai­koi­na on jou­dut­tu pe­ru­maan usei­ta seu­ro­ja. Ti­lan­teet ovat ol­leet vies­tin­näl­li­ses­ti haas­ta­via ja vää­rin­kä­si­tyk­siä on var­mas­ti syn­ty­nyt.

– On tul­lut aja­tus, et­tä me seu­ra­toi­mi­kun­nas­sa val­mis­tau­dum­me is­tut­ta­maan ome­na­puun, vaik­ka huo­men­na oli­si maa­il­man­lop­pu. Pu­das­jär­vel­lä on näh­ty hy­väk­si, et­tä seu­ra­toi­mi­kun­ta on ko­koon­tu­nut vä­lil­lä kas­vo­tuk­sin. Seu­ro­jen jär­jes­tä­mi­sen tär­keys on niis­sä ti­lan­teis­sa kir­kas­tu­nut, ja se on an­ta­nut voi­maa jat­kaa teh­tä­vis­sä.

Jou­lu­juh­lan jär­jes­tä­mi­nen ki­tey­tyy aja­tuk­seen ”ihan ta­val­li­ses­ta jou­lu­juh­las­ta”. Mää­räyk­set ovat nyt sel­lai­set, et­tä ko­ro­na­pas­sin tur­vin pys­ty­tään pääs­tä­mään toi­mi­ta­lol­le si­sään enem­män kuin 20 hen­ki­löä.

Ti­lai­suu­den jär­jes­tä­jät vä­lit­tä­vät ryh­mä­vies­til­lä tie­toa jou­lu­juh­laan liit­ty­vis­tä ajan­ta­sai­sis­ta oh­jeis­ta, ja vies­tin saa­jia pyy­de­tään vä­lit­tä­mään tie­toa heil­le­kin, jot­ka ei­vät ole What­sapp-ryh­mis­sä. Jär­jes­tä­jän mie­les­sä pyö­rii näi­tä ar­ki­sia asi­oi­ta, jo­ten Puu­ru­nen poh­tii, pää­see­kö täs­sä jou­lun tun­nel­maan.

– Vaa­ti­ma­ton juh­la pää­tet­tiin näis­sä olois­sa jär­jes­tää. Jär­jes­te­ly­jen ede­tes­sä huo­maan, et­tä täs­tä tu­lee las­ten juh­la. Päi­vä­ker­ho­lai­set ja py­hä­kou­lu­lai­set esit­tä­vät kak­si lau­lua. Toi­sen lau­lun kah­teen vii­mei­seen sä­keis­töön yh­tyy koko seu­ra­kun­ta.

Lap­sil­le on tär­ke­ää, et­tä jou­lu­puk­ki saa­puu. Nyt on suu­ri yl­lä­tys, saa­puu­ko täl­lä ker­taa vai ei. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten jou­dut­tiin lau­la­maan Jou­lu­puk­ki-lau­lua kol­mes­ti en­nen kuin saa­pui. Ovat­ko­han lah­ja­pus­sit mu­ka­na?

Ilon tuo­mi­nen lap­sil­le tun­tuu hy­väl­tä ja tar­peel­li­sel­ta, ko­kee Puu­ru­nen.

– Tä­män jou­lun jou­lu­juh­laan ha­lu­an va­li­ta yk­sin­ker­tai­sia ja iloi­sia jou­lu­lau­lu­ja. Mie­les­sä pyö­ri­vät ja oh­jel­maan kir­jau­tu­vat Jou­lu, jou­lu tul­lut on; Lap­set pie­net, lau­la­kaa; Jou­lu­yö, juh­la­yö; En­ke­li tai­vaan ja Oi jou­lun täh­ti pie­ni.

Täs­sä ajas­sa jou­lun sa­no­ma kir­kas­tuu. Se on yk­sin­ker­tai­nen ja iloi­nen asia, joka tun­tuu tä­hän het­keen hy­väl­tä. Jou­lun lap­si syn­tyi vaa­ti­mat­to­maan tal­liin. Moni yk­si­näi­nen ih­mi­nen ha­lu­aa tätä juh­laa vaa­ti­mat­to­mas­ti viet­tää. On myös hei­tä, jot­ka ha­lu­a­vat run­sas­ta ko­ris­te­lua ja ki­mal­lus­ta.

– Tääl­lä maal­la, kun ik­ku­nas­ta nä­kee huur­tei­set puut ja naa­pu­rin ta­lon va­lot jär­ven ta­kaa, niin sii­nä on jou­lu­mai­se­ma val­mii­na.

Oi­li Puu­ru­nen muis­te­lee, kuin­ka jou­lu­päi­vät oli­vat lap­se­na pit­kiä. Vie­tet­tiin ko­to­na juh­laa, ei­kä ka­ve­rei­den luok­se pääs­ty. Ai­ka on nyt ko­ro­na-ai­kaan­kin vä­lil­lä tun­tu­nut pit­käl­tä. Sil­loin täl­löin ys­tä­vä­po­ru­kal­la on ta­vat­tu. On ko­koon­nut­tu yh­des­sä kuun­te­le­maan Su­vi­seu­ro­ja. Yh­teys toi­siin us­ko­vai­siin on kan­ta­nut ja an­ta­nut voi­mia. Ys­tä­vien seu­ras­sa unoh­tuu huo­let.

– Toi­voi­sin, et­tä tu­li­si oi­kea jou­lun tun­nel­ma. Tun­te­mi­sis­ta jou­lu ei ole kui­ten­kaan kiin­ni. Jou­lun lap­si on syn­ty­nyt meil­le kai­kil­le.

Jou­lu­juh­la­jär­jes­te­ly­jen jäl­keen Puu­ru­sen suun­ni­tel­ma­na on kir­joit­taa si­sa­ruk­sil­leen sekä muu­ta­mil­le ys­tä­vil­le ja su­ku­lai­sil­le jou­lu­kir­jeet. Tämä on jo pe­rin­tei­sek­si muo­tou­tu­nut tapa muis­taa lä­hei­siä. Juh­lan­jär­jes­tä­jä viet­tää jou­lun syn­ty­mä­ko­dis­saan Pu­das­jär­ven Ait­to­jär­vel­lä yh­des­sä vel­jen­sä kans­sa.