JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Evan­ke­liu­mi puh­dis­taa sy­dä­men

Sana sunnuntaiksi
10.10.2021 7.05

Juttua muokattu:

8.10. 14:35
2021100814355120211010070500

Eveliina Saukko

Eveliina Saukko

Mar­ko Tyys­kä

Us­ko ja epä­us­ko käy­vät kamp­pai­lua ih­mi­sen si­sim­mäs­sä. Syn­tien an­teek­si­an­ta­mus puh­dis­taa epä­us­koi­sen ja syn­ti­sen sy­dä­men.

Je­ru­sa­le­min leh­ti­ma­ja­juh­la oli ilon ja kii­tok­sen juh­la. Juh­las­sa muis­tel­tiin ai­ko­ja, jol­loin Is­ra­e­lin kan­sa va­el­si au­ti­o­maas­sa ja sa­mal­la vie­tet­tiin sa­don­kor­juu­juh­laa. Kii­tet­tiin Ju­ma­lan hy­vyy­des­tä ja huo­len­pi­dos­ta.

Myös Jee­sus oli tul­lut juh­lil­le ja opet­ta­nut ih­mi­siä temp­pe­lis­sä. Juu­ta­lai­set oli­vat ih­meis­sään, kuin­ka op­pi­ma­ton mies voi tun­tea kir­joi­tuk­set. Eri­tyi­ses­ti Jee­suk­sen puhe juh­lan suu­re­na pää­tös­päi­vä­nä vai­kut­ti voi­mak­kaas­ti läs­nä ole­viin kuu­li­joi­hin. Hän toi ään­tään ko­rot­ta­en jul­ki ai­nut­laa­tui­sen sa­no­man: ”Jos jon­kun on jano, tul­koon mi­nun luok­se­ni ja juo­koon! Joka us­koo mi­nuun, ’hä­nen si­sim­mäs­tään kum­pu­a­vat elä­vän ve­den vir­rat’, niin kuin kir­joi­tuk­sis­sa sa­no­taan.” (Joh. 7:37–38.)

Jee­suk­sen pu­hee­seen si­säl­tyi tie­to Van­han tes­ta­men­tin lu­paus­ten täyt­ty­mi­ses­tä. Elä­vän ve­den läh­de oli nyt avoin­na: ”Te saat­te rie­mui­ten am­men­taa vet­tä pe­las­tuk­sen läh­teis­tä” (Jes. 12:3). Jee­suk­sen sa­nat sai­vat ai­kaan kiis­te­lyn. Us­ko ja epä­us­ko tais­te­li­vat kuu­li­joi­den sy­dä­mis­sä. Jot­kut sa­noi­vat, et­tä tä­män täy­tyy ol­la “sen pro­fee­tan”. Toi­set tun­nus­ti­vat us­kon­sa: “Tämä on Mes­si­as.” Osa vä­ki­jou­kos­ta epäi­li. He nä­ki­vät Jee­suk­ses­sa vain ga­li­le­a­lai­sen puu­sep­pä Joo­se­fin po­jan.

Elä­vä ja voi­mal­li­nen sana

Ju­ma­lan sana vai­kut­taa ih­mi­siin myös mei­dän ai­ka­nam­me. Se ei pa­laa lä­het­tä­jän­sä luok­se tyh­jä­nä, vaan täyt­tää sen teh­tä­vän, joka sil­le on an­net­tu (Jes. 55:11). Kun Ju­ma­la sa­nan­sa kaut­ta kut­suu ih­mis­tä, tämä jou­tuu va­lin­nan eteen. Jos hän kut­su­jan ar­mos­ta ot­taa pe­las­tuk­sen vas­taan ja us­koo, Pyhä Hen­ki saa kum­pu­a­maan elä­vän ve­den vir­rat hä­nen si­sim­mäs­sään.

Evan­ke­liu­mi on Ju­ma­lan voi­ma ja an­taa pe­las­tuk­sen kai­kil­le, jot­ka us­ko­vat (Room. 1:16). Ih­mi­nen pää­see Ju­ma­lan lap­sek­si ja saa tun­nol­leen Ju­ma­lan ih­meel­li­sen rau­han. Sie­lun­vi­hol­li­nen te­kee kaik­ken­sa, jot­ta ih­mi­nen tor­jui­si kut­sun. Raa­mat­tu neu­voo, et­tä Ju­ma­lan pu­hut­te­lun kuul­les­saan ih­mi­sen on syy­tä teh­dä pa­ran­nus (Hepr. 3:15).

Il­moi­tet­tu lap­sen­mie­li­sil­le

Kun fa­ri­seuk­set kuu­li­vat, mi­ten Jee­suk­sen ope­tus ja tun­nus­te­ot vai­kut­ti­vat ih­mi­siin, he ja yli­pa­pit lä­het­ti­vät mie­hi­ään pi­dät­tä­mään hä­net. Teh­tä­vään lä­he­te­tyt mie­het kui­ten­kin pa­la­si­vat il­man Jee­sus­ta. Hä­nen het­ken­sä ei vie­lä ol­lut tul­lut. Van­git­si­jat oli­vat kuun­nel­leet Jee­sus­ta. He­kin oli­vat vai­kut­tu­nei­ta: ”Yk­si­kään ih­mi­nen ei iki­nä ole pu­hu­nut sil­lä ta­voin kuin hän” (Joh. 7:46). “Hän opet­ti hei­tä niin kuin se, jol­le on an­net­tu val­ta, ei niin kuin lai­no­pet­ta­jat” (Mark. 1:22).

Suh­tau­tu­mi­nen Jee­suk­seen näyt­ti ja­kau­tu­van myös yh­teis­kun­nal­li­sen ase­man mu­kaan. Kun hal­li­tus­mie­het ja fa­ri­seuk­set tor­jui­vat hä­net, mo­net ta­val­li­set kan­san­mie­het ja -nai­set Jee­suk­sen pu­heen kuul­tu­aan us­koi­vat hä­neen. Ih­mi­sen oma vii­saus saat­taa nous­ta es­teek­si sa­nan us­ko­mi­sel­le. Jee­sus sa­noi­kin ker­ran: ”Minä ylis­tän si­nua, Isä, tai­vaan ja maan Her­ra, sii­tä et­tä olet sa­lan­nut tä­män vii­sail­ta ja op­pi­neil­ta mut­ta il­moit­ta­nut sen lap­sen­mie­li­sil­le” (Matt. 11:25).

“Li­sää meil­le us­koa”

Us­kon ja epä­us­kon vä­lis­tä kamp­pai­lua käy­dään jo­kai­sen ih­mi­sen sy­dä­mes­sä. Syn­ti­nen osam­me vai­kut­taa meis­sä Ju­ma­lan tah­don vas­tai­sia te­ko­ja. Mo­nen­lai­set mie­li­pi­teet ja aja­tuk­set voi­vat ek­syt­tää yk­sin­ker­tai­ses­ta lap­se­nus­kos­ta.

Jee­sus kut­suu yhä juo­maan elä­vän ve­den läh­tees­tä. Tuo juo­ma on Ju­ma­lan rak­kaut­ta, kaik­kien syn­tien an­teek­si­an­ta­mus­ta. Vä­hä­us­koi­si­na ja mo­nes­ti epäi­le­väi­si­nä saam­me ope­tus­las­ten ta­voin pyy­tää: ”Her­ra, li­sää meil­le us­koa” (Luuk. 17:5).

Evan­ke­liu­mi­teks­ti: Joh. 7:40–52

Raa­mat­tu 1992: Jee­suk­sen sa­nat kuul­tu­aan jot­kut vä­ki­jou­kos­ta sa­noi­vat: ”Tä­män täy­tyy ol­la se pro­feet­ta. ”Toi­set sa­noi­vat: ”Hän on Mes­si­as.” Mut­ta toi­set epäi­li­vät: ”Ei kai Mes­si­as Ga­li­le­as­ta tule! Kir­joi­tuk­sis­sa­han sa­no­taan, et­tä Mes­si­as on Daa­vi­din jäl­ke­läi­nen ja tu­lee Bet­le­he­mis­tä, Daa­vi­din ko­ti­kau­pun­gis­ta.” Näin ih­mi­set al­koi­vat kiis­tel­lä hä­nes­tä. Muu­ta­mat ha­lu­si­vat ot­taa hä­net kiin­ni, mut­ta ku­kaan ei kui­ten­kaan käy­nyt hä­neen kä­sik­si. Jee­sus­ta pi­dät­tä­mään lä­he­te­tyt mie­het pa­la­si­vat yli­pap­pien ja fa­ri­seus­ten luo, ja nämä ky­syi­vät: ”Mik­si et­te tuo­neet hän­tä?” Mie­het vas­ta­si­vat: ”Yk­si­kään ih­mi­nen ei iki­nä ole pu­hu­nut sil­lä ta­voin kuin hän.” Sil­loin fa­ri­seuk­set sa­noi­vat: ”Olet­te­ko te­kin an­ta­neet ek­syt­tää it­sen­ne? On­ko ku­kaan hal­li­tus­mies us­ko­nut hä­neen? Tai yk­si­kään fa­ri­seus? Tuo rah­vas ei tie­dä lais­ta mi­tään - ki­rot­tu­ja kaik­ki!” Sil­loin Ni­ko­de­mos, joka it­se oli fa­ri­seus ja oli ai­em­min käy­nyt ta­paa­mas­sa Jee­sus­ta, sa­noi: ”Ei­hän mei­dän la­kim­me mu­kaan ke­tään voi tuo­mi­ta, en­nen kuin on kuul­tu hän­tä ja otet­tu sel­vil­le, mitä hän on teh­nyt.” Mut­ta toi­set sa­noi­vat hä­nel­le: ”Tai­dat ol­la it­se­kin Ga­li­le­as­ta. Tut­ki kir­joi­tuk­sia, niin opit, et­tei Ga­li­le­as­ta tule pro­feet­taa.”

Bib­lia: Mon­ta siis kan­sas­ta, jot­ka tä­män pu­heen kuu­li­vat, sa­noi­vat: tämä on to­ti­ses­ti prop­he­ta. Muut sa­noi­vat: tämä on Kris­tus; mut­ta muu­ta­mat sa­noi­vat: tul­lee­ko Kris­tus Ga­li­le­as­ta? Ei­kö Raa­mat­tu sano Da­vi­din sie­me­nes­tä ja Bet­le­he­min kau­pun­gis­ta, kus­sa Da­vid oli, Kris­tuk­sen tu­le­van? Niin nou­si rii­ta kan­san se­as­sa hä­nen täh­ten­sä. Mut­ta muu­ta­mat tah­toi­vat hä­nen ot­taa kiin­ni, ja ei kui­ten­kaan ken­kään las­ke­nut kä­si­än­sä hä­nen pääl­len­sä. Niin pal­ve­li­at tu­li­vat Pha­ri­se­a­lais­ten ja ylim­mäis­ten pap­pein tykö, ja he sa­noi­vat heil­le: mik­si et­te hän­tä tän­ne tuo­neet? Pal­ve­li­at vas­ta­si­vat: ei ole ih­mi­nen ikä­nä niin pu­hu­nut kuin se ih­mi­nen. Pha­ri­se­a­lai­set vas­ta­si­vat hei­tä: olet­te­ko te myös vie­tel­lyt? On­ko joku pää­mie­his­tä taik­ka Pha­ri­se­a­lai­sis­ta us­ko­nut hä­nen pääl­len­sä? Vaan tämä kan­sa, joka ei tie­dä la­kia, on ki­rot­tu. Niin sa­noi heil­le Ni­ko­de­mus, joka yöl­lä oli hä­nen ty­kön­sä tul­lut, ja oli yk­si heis­tä: Tuo­mit­see­ko mei­dän la­kim­me jon­kun ih­mi­sen, en­nen­kuin kuul­laan eli tie­tää saa­daan, mitä hän teki? He vas­ta­si­vat ja sa­noi­vat hä­nel­le: olet­ko si­nä­kin Ga­li­le­a­lai­nen? tut­ki ja näe, et­tei Ga­li­le­as­ta ole yh­tään prop­he­taa tul­lut.

25.10.2021

Ku­nin­kait­ten­kin edes­sä ker­ron ar­kai­le­mat­ta si­nun lii­tos­ta­si. Ps. 119:46

Viikon kysymys