JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jo­han­nek­sen ta­voin kat­se Jee­suk­seen

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
20.6.2018 6.06

Juttua muokattu:

31.12. 09:27
2019123109275420180620060600

Ju­han­nus­päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­ti Luuk­kaan mu­kaan tuo vies­tin Jee­suk­sen edel­lä­kä­vi­jän Jo­han­nek­sen syn­ty­mäs­tä.

Ma­la­ki­an kir­jas­sa en­nus­te­taan, et­tä Ju­ma­la lä­het­täi­si pro­feet­ta Eli­an (Mal. 3:23). Tuo en­nus­tus viit­taa Jo­han­nes Kas­ta­jaan (Matt. 17:9–13; Luuk. 1:17). Jo­han­nes oli ”huu­ta­van ää­ni kor­ves­sa” eli hän rai­va­si tie­tä elä­män Her­ral­le Jee­suk­sel­le. Nimi Jo­han­nes tar­koit­taa ’Ju­ma­la on ar­mol­li­nen’.

Jo­han­nes Kas­ta­jan isä oli Sa­ka­ri­as, joka kuu­lui temp­pe­lin pa­pis­toon. Jo­han­nek­sen äi­ti Eli­sa­bet oli pa­pin ty­tär ja Jee­suk­sen äi­din su­ku­lai­nen.

Kun en­ke­li Gab­riel il­moit­ti Sa­ka­ri­al­le Jo­han­nek­sen syn­ty­mäs­tä, Sa­ka­ri­as oli toi­mit­ta­mas­sa suit­su­tu­suh­ria Her­ran temp­pe­lis­sä. Kan­san­jouk­ko oli suit­sut­ta­mi­sen ai­ka­na ul­ko­puo­lel­la ru­koi­le­mas­sa. En­ke­li ker­toi Sa­ka­ri­aal­le syn­ty­väs­tä lap­ses­ta: ”Hän on ole­va suu­ri Ju­ma­lan mies. Vii­niä ja vä­ki­juo­maa hän ei juo. Jo äi­tin­sä koh­dus­ta as­ti hän on täyn­nä Py­hää Hen­keä. Hän kään­tää Is­ra­e­lin kan­sas­ta mo­net jäl­leen Her­ran, hei­dän Ju­ma­lan­sa puo­leen.” (Luuk. 1:15–16.)

Huu­ta­va ää­ni au­ti­o­maas­sa

En­ke­lin il­mes­ty­mi­nen ja il­moi­tus oli niin ih­meel­li­nen asia, et­tä Sa­ka­ri­as epäi­li sitä. Sen vuok­si hän me­net­ti pu­he­ky­kyn­sä.

Ku­ten en­ke­li oli lu­van­nut, Sa­ka­ri­al­le ja Eli­sa­be­til­le syn­tyi poi­ka. Kah­dek­san­te­na päi­vä­nä lap­sen syn­ty­mäs­tä vie­tet­tiin ym­pä­ri­leik­kauk­sen juh­laa. Se vas­ta­si Van­han lii­ton ai­ka­na kas­te­juh­laa.

Ni­men an­ta­mi­nen he­rät­ti kes­kus­te­lua, sil­lä pe­rin­teen mu­kaan lap­si oli­si pi­tä­nyt ni­me­tä oman su­kun­sa ni­mi­his­to­ri­an mu­kaan. Su­vus­sa ei ol­lut ke­tään Jo­han­nes­ta, mut­ta van­hem­mat ha­lu­si­vat ni­me­no­maan tätä ni­meä. Kun Sa­ka­ri­as kir­joit­ti ni­men tau­lul­le, hän sai pu­he­ky­kyn­sä ta­kai­sin ja puh­ke­si ylis­tä­mään Ju­ma­laa.

Jo­han­nek­ses­ta kas­voi voi­mal­li­nen saar­naa­ja. Hän kas­toi ih­mi­siä Jor­dan­vir­ras­sa ja saar­na­si pa­ran­nus­ta: ”Nyt on jo kir­ves pan­tu puun juu­rel­le. Jo­kai­nen puu, joka ei tee hy­vää he­del­mää, kaa­de­taan ja hei­te­tään tu­leen.” (Luuk. 3:9.)

Sana sat­tui. Mo­net kuu­li­jat tun­nus­ti­vat syn­tin­sä ja us­koi­vat. Ar­vuu­tel­tiin, voi­si­ko Jo­han­nes Kas­ta­ja ol­la Van­han tes­ta­men­tin lu­paa­ma Mes­si­as. Jo­han­nes vas­ta­si: ”Minä olen ää­ni, joka huu­taa au­ti­o­maas­sa: ’Ta­soit­ta­kaa Her­ral­le tie!’ Niin­hän pro­feet­ta Je­sa­ja on en­nus­ta­nut.” (Joh. 1:23; Jes. 40:3.) ”Minä kas­tan tei­dät ve­del­lä, mut­ta on tu­le­va mi­nua vä­ke­väm­pi. Minä en kel­paa edes avaa­maan hä­nen ken­kien­sä nau­ho­ja. Hän kas­taa tei­dät Py­häl­lä Hen­gel­lä ja tu­lel­la.” (Luuk. 3:16.)

”Kat­so­kaa Ju­ma­lan Ka­rit­saa!”

Jo­han­nes tuli to­dis­ta­maan maa­il­man va­los­ta, Jee­suk­ses­ta Kris­tuk­ses­ta, jot­ta kaik­ki us­koi­si­vat hä­neen (Joh. 1:7). Us­kol­li­suus kut­su­muk­sen­sa täyt­tä­mi­ses­sä vei Jo­han­nek­sen van­ki­laan ja mart­tyy­ri­kuo­le­maan.

Sie­lun­vi­hol­li­nen kiu­sa­si Jo­han­nes­ta epäi­lyk­sil­lä, mut­ta hän sai kuul­la Ju­ma­lan Po­jan roh­kai­se­vat ter­vei­set. (Matt. 11:4–6.) Jo­han­nes ei siis tul­lut au­tu­aak­si saar­naa­mal­la ja te­ke­mäl­lä näyt­tä­viä te­ko­ja, vaan yk­sin­ker­tai­sel­la us­kol­la Ju­ma­lan Poi­kaan.

Lut­her se­lit­tää Huo­ne­pos­til­las­saan Jo­han­nek­sen toi­min­taa: ”Op­pi­kaam­me seu­raa­maan hä­nen sor­men­sa viit­taus­ta, hä­nen osoit­ta­es­saan Ju­ma­lan Ka­rit­saa. Ei Jo­han­nes ota hä­nel­tä kun­ni­aa, vaan an­taa sen hä­nel­le, jol­le se kuu­luu.”

Evan­ke­liu­min saar­nas­sa Ju­ma­lan lap­set osoit­ta­vat Jo­han­nek­sen ta­voin Jee­sus­ta Kris­tus­ta. Ju­ma­lan seu­ra­kun­ta on kut­sut­tu ja lä­he­tet­ty ker­to­maan pe­las­ta­vaa sa­no­maa luo­pu­neil­le ih­mi­sil­le. Kai­kil­le syn­te­jään ka­tu­vil­le saar­na­taan Kris­tuk­sen an­si­on pe­rus­teel­la syn­nit an­teek­si.

Tuo­mo A. Ko­mu­lai­nen

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 20.6.2018

Ku­vi­tus­ku­va: A.-L. S.

5.7.2020

Jee­sus sa­noo: "Mene, älä­kä enää tee syn­tiä." Joh. 8:11

Viikon kysymys