JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Ju­ma­la ja mam­mo­na

Sana sunnuntaiksi
12.9.2021 6.00

Juttua muokattu:

7.9. 09:23
2021090709232920210912060000

Anna-Leena Saukko

Anna-Leena Saukko

Ee­ro Nuo­li­o­ja

Ih­mi­ses­tä, hä­nen sy­dä­mes­tään, käy­dään tais­te­lua joka päi­vä. Yh­tä ai­kaa ei voi pal­vel­la kah­ta her­raa.

Py­hä­päi­väm­me kir­kol­li­nen ot­sik­ko on Ju­ma­lan huo­len­pi­to. Ai­kai­sem­min päi­vän ni­me­nä oli Hyvä osa. Mo­lem­mat ovat hen­gel­li­ses­ti kes­kei­siä ai­hei­ta ja si­säl­tä­vät eri nä­kö­kul­mia. Jee­sus ha­vain­nol­lis­ti vuo­ri­saar­nas­sa Ju­ma­lan huo­len­pi­toa ke­hot­ta­mal­la kat­so­maan tai­vaan lin­tu­ja ja ke­don kuk­kia. Kun Jee­sus taas te­roit­ti vain yh­den asi­an tar­peel­li­suut­ta, hän ot­ti esi­mer­kik­si Ma­ri­an, Mar­tan si­sa­ren, joka is­tui Jee­suk­sen jal­ko­jen juu­res­sa ja kuun­te­li hä­nen pu­het­taan: ”Ma­ria on va­lin­nut hy­vän osan, ei­kä sitä ote­ta hä­nel­tä pois” (Luuk. 10:42).

Ju­ma­lan sana on aar­re

Sun­nun­tain evan­ke­liu­mil­le on an­net­tu Raa­ma­tus­sa ot­sik­ko Ju­ma­la ja mam­mo­na. Teks­tis­sä Jee­sus aset­taa vas­tak­kain aar­teet, jot­ka sul­ke­vat toi­sen­sa pois. Vie­rais­ta kie­lis­tä suo­men kie­leen tul­lut mam­mo­na tar­koit­taa rik­kaut­ta, omai­suut­ta ja aar­ret­ta. Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa tämä sana ei vie­lä esiin­ny. Uu­des­sa tes­ta­men­tis­sa se löy­tyy vain Jee­suk­sen pu­heis­ta.

Ar­ki­kie­les­sä aar­re voi tar­koit­taa muu­ta­kin kuin ra­hal­li­ses­ti ar­vo­kas­ta omai­suut­ta. Joku pi­tää vaa­ti­mat­to­mal­ta näyt­tä­vää pe­rin­tö­e­si­net­tä aar­tee­naan. Nuo­ri pi­tää lip­pis­tään pääs­sä us­kol­li­ses­ti kuin aar­ret­ta. Ru­ne­ber­gil­le Ju­ma­lan sana oli aar­re: ”On meil­lä aar­re ver­ra­ton, se kal­liim­pi on kul­taa. Myös ja­lo­ki­vi kal­lein on sen rin­nal­la vain mul­taa. Näin suu­ren lah­jan tai­vaas­ta me saim­me osak­sem­me, sa­nan­sa Her­ra Ju­ma­la, kun an­toi aar­teek­sem­me.” (VK 183:1.) Tär­kein ra­ja­vii­va erot­taa py­sy­vän ja ka­to­a­van aar­teen.

Nä­ky­vä kes­tää vain ai­kan­sa

Jee­sus va­roit­ti ko­ko­a­mas­ta aar­tei­ta, joi­ta koi ja ruos­te tu­ho­a­vat ja var­kaat va­ras­ta­vat. Apos­to­li Paa­va­lin mu­kaan ei kan­na­ta kiin­tyä nä­ky­vään, sil­lä se kes­tää vain ai­kan­sa (2. Kor. 4:18). Koi ja ruos­te voi­vat tar­koit­taa mo­nen­lai­sia te­ki­jöi­tä, jot­ka tu­ho­a­vat ta­lot ja ta­va­rat. Myös kun­nia ja mai­ne­te­ot haa­lis­tu­vat ajan saa­tos­sa. Muu­an yrit­tä­jä ku­va­si ai­koi­naan, et­tä va­luut­ta­lai­na jä­ri­syt­ti hän­tä yh­des­sä yös­sä, kun lai­nan ar­vo muut­tui ai­van toi­sek­si. It­se olen nuo­re­na ko­ke­nut, mitä mer­kit­see, kun tu­li­pa­lo vie tun­nis­sa kai­ken.

Hyvä on pon­nis­tel­la toi­meen­tu­lon eteen ja sääs­tää ra­haa. Ei ole vää­rin hank­kia omai­suut­ta ja ta­va­raa. Syn­tiä on nos­taa ne yk­kö­sa­si­ak­si, en­sim­mäi­sen käs­kyn pai­kal­le. Ka­te­kis­mus se­lit­tää: ”En­sim­mäi­nen käs­ky ky­syy, min­kä va­raan me elä­mäm­me ra­ken­nam­me. Kuka tai mikä on mei­dän ju­ma­lam­me? Jo­kai­nen et­sii jo­ta­kin, jo­hon voi kiin­nit­tää toi­von­sa. Luu­lem­me, et­tä raha, val­ta ja kun­nia suo­jaa­vat mei­tä.”

Syn­tiä on myös ah­neus, vaik­ka se kät­key­tyi­si ah­ke­ruu­den tai vas­tuul­li­sen elä­män­ta­van ni­miin. Paa­va­lin mu­kaan ra­han­hi­mo on kai­ken pa­han al­ku­juu­ri (1. Tim. 6:10). Jee­sus muis­tut­ti: ”Mis­sä on aar­tee­si, siel­lä on myös sy­dä­me­si” (Matt. 6:21). Sa­nat py­säyt­tä­vät mei­dät ar­vi­oi­maan, mi­hin me elä­mäs­säm­me vii­me kä­des­sä tur­vau­dum­me.

Ter­ve ja vi­al­li­nen sil­mä nä­ke­vät eri ta­val­la

Jee­suk­sen ku­va­pu­heen mu­kaan ter­ve sil­mä nä­kee to­den­mu­kai­ses­ti ja oi­kein. Kun Pyhä Hen­ki on saa­nut kut­sua, va­lis­taa, py­hit­tää ja var­jel­la, se va­lai­see lam­pun ta­voin. Ter­ve sil­mä te­kee eron py­sy­vän ja ka­to­a­van, Ju­ma­lan ja mam­mo­nan vä­lil­lä. Se näyt­tää tien pal­vel­la koko sy­dä­mel­lään Tai­vaan Her­raa.

Vi­al­li­nen sil­mä taas kiin­tyy mam­mo­naan ja mui­hin kil­pai­le­viin ve­to­voi­ma­te­ki­jöi­hin ei­kä näe nii­tä har­ha­ku­vi­na. Ih­mi­ses­tä, hä­nen sy­dä­mes­tään, käy­dään tais­te­lua joka päi­vä. Le­vol­lis­ta on kui­ten­kin muis­taa apos­to­lin roh­kai­su: ”Voi­mal­laan Ju­ma­la var­je­lee tei­dät us­kos­sa, niin et­tä te saa­vu­tat­te pe­las­tuk­sen” (1. Piet. 1:5).

Us­kos­sa suun­taam­me kat­seen tai­vaa­seen: ”Aja­tel­kaa sitä mikä on yl­hääl­lä, äl­kää sitä mikä on maan pääl­lä” (Kol. 3:2). Nä­ky­vä kes­tää vain ai­kan­sa mut­ta nä­ky­mä­tön ikui­ses­ti. Us­kon kaut­ta olem­me osal­li­set to­del­li­ses­ta ja kal­leim­mas­ta aar­tees­ta. Hän on Jee­sus Kris­tus. Hän on läs­nä val­ta­kun­nas­saan, jota hän käs­ki et­siä.

22.9.2021

Mi­nul­le elä­mä on Kris­tus ja kuo­le­ma on voit­to. Fil. 1:21

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Ta­pah­tu­koon si­nun tah­to­si

Vuo­den 2021 ajan­koh­tais­kir­ja kä­sit­te­lee ai­hei­ta ku­ten us­kon­non­va­paut­ta ja kris­ti­tyn vas­tuu­ta sekä pan­de­mi­an ai­heut­ta­mia muu­tok­sia ar­jes­sam­me ja yh­teis­kun­nas­sa. Sa­mal­la se ker­too luot­ta­muk­ses­ta muut­tu­mat­to­miin Ju­ma­lan sa­nan lu­pauk­siin ja hä­nen hy­vän tah­ton­sa to­teu­tu­mi­seen.

Lai­na

Per­hee­näi­din sel­viy­ty­mis­ta­ri­na avaa nä­ky­män suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan ke­hit­ty­mi­seen jäl­leen­ra­ken­nuk­sen ajal­ta 1960-lu­vun hy­vin­voin­tiin. Sa­mal­la se on pu­heen­vuo­ro kris­til­lis­ten ar­vo­jen puo­les­ta.

Käsi en­ke­lin kä­des­sä

Rai­kas ja ajan­koh­tai­nen nuor­ten­kir­ja kä­sit­te­lee so­me­riip­pu­vuut­ta, ys­tä­vien mer­ki­tys­tä ja us­ko­ne­lä­män hoi­ta­mis­ta.

Ihas­tut­ta­va eläin­maa­il­ma

Tie­sit­kö, et­tä su­den­ko­ren­not ovat eläin­maa­il­man tai­ta­vim­pia len­tä­jiä ja saa­lis­ta­jia tai et­tä lap­set kuu­le­vat hei­nä­sir­kan soi­ton pa­rem­min kuin ai­kui­set?

Lap­si olen pie­ni

Tämä levy vie si­nut löy­tö­ret­kel­le las­ten Sii­o­nin lau­lu­jen pa­riin pien­ten soo­lo­lau­la­jien ja vä­hän isom­pien kuo­ro­lau­la­jien mu­ka­na. Kuun­te­le, kuin­ka kos­ket­ta­vas­ti, raik­kaas­ti ja mie­leen­pai­nu­vas­ti nuo­ri väki lau­laa näi­tä kris­til­li­syy­del­le ar­vok­kai­ta lau­lu­ja.