JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Ju­ma­lan sa­nal­la kiu­sauk­sia vas­taan

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
5.3.2014 15.50

Juttua muokattu:

1.1. 23:48
2020010123483920140305155000

Ope­tus­lap­set oli­vat kul­ke­neet Jee­suk­sen seu­ras­sa yli kol­me vuot­ta. He oli­vat saa­neet kuul­la ope­tus­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta, seu­ra­ta, kuin­ka sai­raat pa­ra­ni­vat ja syn­ti­set sai­vat ar­mon.

Jor­dan­jo­en läh­teil­lä, Fi­lip­pok­sen Ke­sa­re­as­sa Jee­sus kes­kus­te­li ope­tus­las­ten kans­sa sii­tä, ke­nek­si ih­mi­set hän­tä, Ih­mi­sen Poi­kaa ar­ve­le­vat. Sa­mas­sa yh­tey­des­sä Jee­sus ky­se­li myös ope­tus­lap­sil­taan, kuka hän hei­dän mie­les­tään on. Pie­ta­rin vas­taus ”Sinä olet Mes­si­as, elä­vän Ju­ma­lan Poi­ka”, sai Jee­suk­sen ylis­tä­mään Pie­ta­rin us­koa. ”Au­tu­as olet sinä Si­mon, Joo­nan poi­ka. Tätä ei si­nul­le ole il­moit­ta­nut liha ei­kä veri, vaan mi­nun Isä­ni, joka on tai­vaas­sa.” (Matt. 16:13–17.)

Fi­lip­pok­sen Ke­sa­re­as­ta Jee­suk­sen mat­ka kään­tyi koh­ti Je­ru­sa­le­mia. Sa­mal­la Jee­sus al­koi ker­toa ope­tus­lap­sil­leen myös sii­tä, mik­si nyt kul­je­taan Je­ru­sa­le­miin. Ju­ma­lan pe­las­tus­suun­ni­tel­ma oli saa­mas­sa täyt­ty­myk­sen­sä, Ju­ma­lan Poi­ka kul­kee nyt koh­ti kär­si­mys­tä ja kuo­le­maa. Ope­tus­lap­sil­le tämä oli kä­sit­tä­mä­tön­tä. He ei­vät voi­neet ym­mär­tää, mitä Jee­sus pu­hui. Pie­ta­ri puki tä­män sa­noik­si: ”Ju­ma­la var­jel­koon! Sitä ei saa ta­pah­tua si­nul­le, Her­ra!" Sama Pie­ta­ri, joka juu­ri oli us­kon kaut­ta an­ta­nut to­dis­tuk­sen Jee­suk­ses­ta, pu­hui nyt oman ym­mär­ryk­sen­sä va­ras­sa.

Kiu­saa­jan työ

Ih­mi­sym­mär­ryk­sen va­los­sa Pie­ta­rin sa­nat vai­kut­ta­vat hy­vil­tä ja oi­keil­ta. Jee­suk­sen ko­val­ta kuu­los­ta­va nuh­te­lu osoit­ti kui­ten­kin, et­tä Pie­ta­rin sa­nat ei­vät nous­seet oi­ke­as­ta mie­les­tä, nii­tä ei oh­jan­nut us­ko ja luot­ta­mus Ju­ma­laan. "Väis­ty tiel­tä­ni, Saa­ta­na! Sinä tah­dot saa­da mi­nut lan­ke­a­maan. Si­nun aja­tuk­se­si ei­vät ole Ju­ma­las­ta, vaan ih­mi­ses­tä!" Ju­ma­lan suun­ni­tel­mat ja tah­to ei­vät avau­du ih­mi­sym­mär­ryk­sen kaut­ta. Tätä myös sie­lun­vi­hol­li­nen, Saa­ta­na, käyt­tää hy­väk­seen.

Hän, Ju­ma­lan vas­tus­ta­ja, pyr­kii ni­men­sä mu­kai­ses­ti kai­kes­sa vas­tus­ta­maan Ju­ma­laa. Eri­tyi­ses­ti tuo vas­tus­tus koh­dis­tuu Ju­ma­lan pe­las­tus­suun­ni­tel­man to­teu­tu­mi­seen. Jo en­nen jul­ki­sen toi­min­tan­sa al­kua Jee­sus jou­tui erä­maa­han pa­ho­lai­sen kiu­sat­ta­vak­si. Tuol­loin­kin kiu­saus­ten tar­koi­tuk­se­na oli se, et­tä Jee­sus oli­si luo­pu­nut teh­tä­väs­tään. (Matt. 4:1–11.) Nyt sie­lun­vi­hol­li­nen käyt­ti hy­väk­seen Pie­ta­rin ym­mär­tä­mät­tö­myyt­tä, ja pyr­ki oman ope­tus­lap­sen kaut­ta saa­maan Jee­suk­sen luo­pu­maan Ju­ma­lan suun­ni­tel­mas­ta.

Tä­nään­kin sie­lun­vi­hol­li­sen työ koh­dis­tuu sa­maan koh­tee­seen. Se pyr­kii kai­kin mah­dol­li­sin ta­voin es­tä­mään Ju­ma­lan pe­las­tus­suun­ni­tel­man to­teu­tu­mi­sen ih­mi­sen sy­dä­mes­sä. Kiu­saus­ten kaut­ta vi­hol­li­nen yrit­tää ka­sa­ta es­tei­tä us­ko­mi­sel­le. Hän ha­lu­aa vie­dä ih­mi­sen sy­dä­mel­tä rau­han, ilon ja va­pau­den, jot­ka Pyhä Hen­ki on an­ta­nut. Jaa­ko­bin kir­jees­sä ku­va­taan­kin kiu­saus­ten vai­ku­tus­ta, kuin­ka ne hou­kut­te­le­vat syn­tiin ja syn­tien kaut­ta epä­us­koon (Jaak. 1:13–15).

Vi­hol­li­sen voi­maa vä­ke­väm­pi

Jee­sus voit­ti kiu­sauk­set Ju­ma­lan sa­nan voi­mal­la. Sa­mal­la voi­mal­la Ju­ma­lan lap­si saa tänä ai­ka­na­kin tais­tel­la kiu­saa­jan juo­nia vas­taan. Oman ym­mär­ryk­sen va­ras­sa, omaan voi­maan luot­ta­en tuos­sa tais­te­lus­sa ei sel­vi­äi­si het­ke­ä­kään. Ju­ma­la on kui­ten­kin lu­van­nut voi­man­sa jo­kai­sel­le us­ko­vai­sel­le. Se voi­ma on vi­hol­li­sen voi­maa vä­ke­väm­pi.

Voi­man läh­tees­tä Paa­va­li kir­joit­taa: ”Minä en hä­peä evan­ke­liu­mia, sil­lä se on Ju­ma­lan voi­ma ja se tuo pe­las­tuk­sen kai­kil­le, jot­ka sen us­ko­vat, en­sin juu­ta­lai­sil­le, sit­ten myös kreik­ka­lai­sil­le” (Room. 1:16). Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­mi ker­too ris­tiin­nau­li­tun kiu­saus­ten voit­ta­jan työs­tä. Ko­rint­to­lai­sil­le Paa­va­li va­lot­taa evan­ke­liu­min si­säl­töä: ”Puhe ris­tis­tä on hul­luut­ta nii­den mie­les­tä, jot­ka jou­tu­vat ka­do­tuk­seen, mut­ta meil­le, jot­ka pe­las­tum­me, se on Ju­ma­lan voi­ma (1. Kor. 1:18).

Ju­ma­lan Poi­ka on tä­nään­kin lu­pauk­sen­sa mu­kaan omien­sa kes­kel­lä. Py­hän Hen­gen voi­mas­ta ju­lis­te­tus­sa evan­ke­liu­mis­sa hän nos­taa lan­gen­neen, puh­dis­taa syn­ti­sen, roh­kai­see vä­sy­nyt­tä. Kiu­saus­ten ja syn­tien saar­ta­ma Pie­ta­ri­kin sai ai­ka­naan ko­kea sen, kuin­ka ylös­nous­sut Va­pah­ta­ja lä­het­ti omien­sa kaut­ta hä­nel­le hen­ki­lö­koh­tai­sen vies­tin: syn­nit on so­vi­tet­tu, kuo­le­man ja pa­han val­ta voi­tet­tu.

Ta­pio Kar­ju­la

Raa­ma­tun­koh­tia, joi­hin kir­joi­tus poh­jau­tuu:

1. paas­to­na­jan sun­nun­tai: Ps. 91:1–4, 11–12, 1. Moos. 4:3–10 tai 1. Moos. 3:1–7 (8–19), Jaak. 1:12–15, Matt. 16:21–23

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 5.3.2014.

17.1.2022

Kiit­tä­kää Her­raa, huu­ta­kaa avuk­si hä­nen ni­me­ään, ker­to­kaa kan­soil­le hä­nen suu­ris­ta te­ois­taan! Ps. 105:1

Viikon kysymys