JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Kris­tus on valo maa­il­mas­sa

Sana sunnuntaiksi
24.10.2021 6.15

Juttua muokattu:

20.10. 13:27
2021102013274920211024061500

Jaakko Koskelo

Jaakko Koskelo

Heik­ki Saa­ri­kos­ki

Jo­kai­nen us­ko­vai­nen on kut­sut­tu pi­tä­mään esil­lä Ju­ma­lan sa­naa täs­sä maa­il­mas­sa pu­heel­laan ja elä­mäl­lään.

Sun­nun­tain evan­ke­liu­mi on Jee­suk­sen vuo­ri­saar­nas­ta, joka on hä­nen pi­sin yh­te­näi­nen puhe omil­le seu­raa­jil­leen. Edel­li­ses­sä kirk­ko­kä­si­kir­jas­sa päi­vän teks­ti oli py­häin­päi­vän evan­ke­liu­mi, ja se liit­tyy­kin olen­nai­ses­ti vuo­ri­saar­nan al­kuun, jos­sa Jee­sus ker­too au­tu­aan eli on­nel­li­sen ih­mi­sen tun­to­merk­ke­jä.

Jee­suk­sen pu­hees­ta käy sel­ke­äs­ti esil­le, et­tä kris­tit­ty on tais­te­lus­sa pa­han val­taa vas­taan maan pääl­lä elä­es­sään ja seu­ra­tes­saan us­kos­sa Va­pah­ta­jaa Jee­sus­ta Kris­tus­ta. Jee­suk­sen ker­to­man mu­kaan hä­nen seu­raa­jan­sa ko­ke­vat us­kon kil­voi­tuk­ses­sa hen­gel­lis­tä köy­hyyt­tä, mur­het­ta, näl­kää ja ja­noa van­hurs­kau­teen sekä pilk­kaa ja vai­noa Jee­suk­sen seu­raa­mi­sen täh­den. Näis­tä vai­vois­ta ja taa­kois­ta joh­tu­en Her­ran seu­raa­ja saat­taa jos­kus jopa epäil­lä omaa us­ko­aan ja sen nä­ky­mis­tä toi­sil­le ih­mi­sil­le. Us­ko­vai­nen on kui­ten­kin on­nel­li­nen, kos­ka hän saa kai­kis­sa vai­vois­sa avun Ju­ma­lal­ta. Hän saa tur­vau­tua us­kos­sa Her­raan ja ol­la hä­nen var­je­luk­ses­taan ja voi­mas­taan osal­li­se­na.

Elä­vä sana va­lai­see

To­del­li­nen valo on läh­töi­sin kol­miyh­tei­ses­tä Ju­ma­las­ta jo luo­mi­sen työs­tä al­ka­en. ”Ju­ma­la, joka sa­noi: Tul­koon pi­mey­teen valo, va­lai­si it­se mei­dän sy­dä­mem­me. Näin Ju­ma­lan kirk­kaus, joka sä­tei­lee Kris­tuk­sen kas­voil­ta, opi­taan tun­te­maan ja se le­vit­tää va­lo­aan.” (2. Kor. 4: 6.) Tuo valo ei ole mi­tään luon­nol­lis­ta ais­tein ha­vait­ta­vaa ja jär­jel­lä ym­mär­ret­tä­vää va­loa, vaan se valo on Ju­ma­lan sana: ”Si­nun sa­na­si on lamp­pu, joka va­lai­see as­ke­lee­ni, se on valo mat­kal­la­ni” (Ps. 119: 105).

Ju­ma­lan sa­nan kirk­kaus tuli maan pääl­le hä­nen Po­jas­saan. Jee­sus sa­noi: ”Minä olen maa­il­man valo. Se, joka seu­raa mi­nua, ei kul­je pi­me­äs­sä, vaan hä­nel­lä on elä­män valo.” (Joh. 8: 12.) Her­ran sana on elä­vä sana, joka va­lai­see ja il­moit­taa oi­ke­an ja vää­rän ja sen, kuin­ka ih­mi­nen pe­las­tuu ai­no­as­taan Ju­ma­lan ar­mos­ta, ei­kä omien töi­den tai on­nis­tu­mi­sien pe­rus­teel­la.

Suo­la­na ja va­lo­na maa­il­mas­sa

Omil­le seu­raa­jil­leen, niil­le, jot­ka kuun­te­li­vat tuo­ta pu­het­ta ja us­koi­vat hä­neen, Jee­sus sa­noi hei­dän ole­van maan suo­la ja maa­il­man valo. Tä­män Jee­sus to­te­si heil­le, riip­pu­mat­ta sii­tä, mil­lai­sek­si ope­tus­lap­set it­sen­sä omas­sa mie­les­sään ja kil­voi­tuk­ses­saan tun­si­vat ja ko­ki­vat.

Jo­kai­nen us­ko­vai­nen on kut­sut­tu pi­tä­mään esil­lä Ju­ma­lan sa­naa täs­sä maa­il­mas­sa pu­heel­laan ja elä­mäl­lään. Sii­nä mais­tuu suo­la ja nä­kyy valo, sil­lä Her­ran sa­nan voi­ma on Py­häs­sä Hen­ges­sä ei­kä ih­mi­ses­sä. Tuon teh­tä­vän täh­den Ju­ma­la pi­tää vie­lä val­ta­kun­taan­sa maan pääl­lä ih­mis­ten kes­kel­lä. Hä­nen tah­ton­sa on, et­tä kaik­ki ih­mi­set sai­si­vat elä­män va­lon ja pe­las­tui­si­vat pa­ho­lai­sen val­las­ta.

Seu­ra­kun­ta on kau­pun­ki vuo­rel­la

Maa­il­mas­sa, ih­mis­ten kes­kel­lä, Ju­ma­lan seu­ra­kun­ta on kuin vuo­rel­la ole­va kau­pun­ki. Sitä ei voi­da peit­tää ei­kä pii­lot­taa, vaan se nä­kyy Ju­ma­lan van­hurs­kaut­ta­van sa­nan täh­den. Vain tuos­ta kau­pun­gis­ta, Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­ta, kuu­luu an­teek­si­an­ta­muk­sen so­vin­to­saar­na. Jo­kai­sen, joka ha­lu­aa tul­la au­tu­aak­si, pi­tää kuul­la ja us­koa tuo saar­na. Se sana siir­tää vie­lä­kin ih­mi­sen hen­gel­li­ses­tä pi­mey­des­tä Ju­ma­lan ih­meel­li­seen va­loon (1. Piet. 2:9).

Ju­ma­lan sa­nan va­los­sa eli­vät ai­ka­naan Jee­suk­sen ope­tus­lap­set ja apos­to­lit. Vaik­ka he lan­ke­si­vat mo­nes­ti elä­mäs­sään, he tur­vau­tui­vat tuo­hon sa­naan ja evan­ke­liu­min lu­pauk­seen syn­tien an­teek­si saa­mi­ses­ta. Evan­ke­liu­mi puh­dis­taa oman­tun­non syn­nis­tä, ja Kris­tuk­sen valo hei­jas­tuu edel­leen ym­pä­röi­vään maa­il­maan, ja suo­la­kin säi­lyt­tää ma­kun­sa.

Evan­ke­liu­mi­teks­ti Matt. 5:13–16

Raa­mat­tu 1992: "Te olet­te maan suo­la. Mut­ta jos suo­la me­net­tää ma­kun­sa, mil­lä se saa­daan suo­lai­sek­si? Ei se kel­paa enää mi­hin­kään: se hei­te­tään me­ne­mään, ja ih­mi­set tal­laa­vat sen jal­koi­hin­sa. "Te olet­te maa­il­man valo. Ei kau­pun­ki voi py­syä kät­kös­sä, jos se on yl­hääl­lä vuo­rel­la. Ei­kä lamp­pua, kun se sy­ty­te­tään, pan­na va­kan al­le, vaan lam­pun­jal­kaan. Sii­tä sen valo lois­taa kai­kil­le huo­nees­sa ole­vil­le. Näin lois­ta­koon tei­dän­kin va­lon­ne ih­mi­sil­le, jot­ta he nä­ki­si­vät tei­dän hy­vät te­kon­ne ja ylis­täi­si­vät Isään­ne, joka on tai­vais­sa.

Bib­lia: Te olet­te maan suo­la: jos siis suo­la tu­lee maut­to­mak­si, mil­lä sit­te suo­la­taan? Ei se enään kel­paa mi­hin­kään, vaan hei­tet­tää pois ja ih­mi­sil­tä tal­lat­taa. Te olet­te maa­il­man val­keus. Ei sitä kau­pun­kia tai­de­ta peit­tää, joka vuo­rel­la on, ei­kä kynt­ti­lää sy­ty­te­tä ja pan­na va­kan al­le, vaan kynt­ti­lä­jal­kaan, va­lai­se­maan kaik­kia, jot­ka huo­nees­sa ovat. Näin va­lis­ta­koon tei­dän val­keu­ten­ne ih­mis­ten edes­sä, et­tä he nä­ki­si­vät tei­dän hy­vät työn­ne, ja kun­ni­oit­tai­si­vat tei­dän Isään­ne, joka on tai­vais­sa.

28.11.2021

– Hoo­si­an­na! Siu­nat­tu ol­koon hän, joka tu­lee Her­ran ni­mes­sä! Siu­nat­tu isäm­me Daa­vi­din val­ta­kun­ta, joka nyt tu­lee! Hoo­si­an­na kor­keuk­sis­sa! Mark. 11:9–10

Viikon kysymys